Ympäristösektorin liikelaitosten rakennemuutos Akj Jarkko Virtanen Johtokuntaseminaari 3

Скачать презентацию Ympäristösektorin liikelaitosten rakennemuutos Akj Jarkko Virtanen Johtokuntaseminaari 3

32759b5731b14914466dacd454bb7a12.ppt

Количество слайдов: 122

Ympäristösektorin liikelaitosten rakennemuutos Akj. Jarkko Virtanen Johtokuntaseminaari 3. 3. 2010

Rakennemuutoksen taustaa • Ympäristösektorin toiminnan ja rakenteiden kehittäminen jatkuu. • Yhdeksän liikelaitoksen perustaminen 1. 1. 2009 • Seudullisen yhteistyön kehittäminen ja PARAS-prosessi • Omistajapolitiikan hyväksyminen (Kv 5. 10. 2009) • Omistajapolitiikan toimeenpano (Kh 9. 12. 2009) • • 2 Suunnitelmassa on sovittava työnjaosta, vastuutuksesta sekä aikataulusta • • Akj. Virtaselle ja talouden vastuualueelle tehtäväksi yhteistyössä liikelaitosten kanssa laatia liikelaitosten rakennemuutossuunnitelma Suunnitelma esitetään konsernijaostolle Kehittämistyö jakautuu liikelaitoskohtaisiin, yhteistyössä liikelaitosten välillä tehtäviin ja yhteistyössä keskushallinnon kanssa toteutettaviin toimiin.

Omistajapolitiikan linjaukset – osakeyhtiön perustaminen Liiketoiminnan harjoittamista ja pääsääntöisesti liikevoiton tuottamista varten Perustamisen edellytyksenä on yleensä: • kaupungin lisäksi on mukana muita perustajia tai myöhemmin on suunnitteilla ottaa muita osakkaita mukaan, • kaupunki luopuu tehtäväalueen osalta kaupungin oman organisaation hallinnollisesta operatiivisesta ohjausvallastaan, • kaupunki on valmis antamaan tehtäväalueelle juridisen, osakeyhtiölain mukaisen itsenäisen vallan ja vastuun eikä edellytä tai vaadi erivapauksia tai muista omistajista poikkeavia oikeuksia, • toiminnan yhtiöittämisestä aiheutuvat verotukselliset seuraamukset ovat pienemmät kuin yhtiöittämisestä saavutettava taloudellinen hyöty, • kaupunki on valmis vastaamaan liiketoiminnan riskeistä sijoittamallaan pääomalla ja mahdollisesti antamillaan takauksilla, ja • yhtiön liikevaihto tulee pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti kaupungin ulkopuolelta. 3

Omistajapolitiikan linjaukset – liikelaitosten rakennemuutos • • • 4 Satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen valmistellaan vuoden 2010 aikana. Vesiliikelaitoksesta on tavoitteena muodostaa kuntien omistama vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkostoomaisuutta. Kiinteistöpalvelu-, Viher-, Talotoimi-. ja Kunnallistekniikkaliikelaitosten yhtiöittäminen valmistellaan vuoden 2010 aikana Jätteenpolttoliikelaitoksen toiminnasta luovutaan vuoden 2010 aikana (mikäli ympäristölupa mahdollistaa). Kiinteistö- ja Tilaliikelaitosten toimintaa kehitetään seudullinen näkökulma ja yhteistyömahdollisuudet huomioiden. Näiden liikelaitosten toiminta tilaajana on keskeinen tuottajaliikelaitosten kehittämiseen vaikuttava tekijä.

Liikelaitosten rakennemuutoshanke • • • 5 Liikelaitosten rakennemuutoshanke tullaan toteuttamaan kaksiportaisena. Hanketta johtaa ohjausryhmä joka raportoi konsernijaostolle. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, muina jäseninä ovat talousjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä liikelaitosjohtoryhmä. Jokaisen liikelaitoksen muutosprosessia varten perustetaan hankekohtainen projektiryhmä. Näiden projektiryhmien puheenjohtajina toimivat ko. liikelaitosten liikelaitosjohtajat. Muut jäsenet ovat talouden vastuualueelta, henkilöstön vastuualueelta sekä ko. liikelaitoksesta (esim. johtoryhmä, juristi yms. ). Muutoshankekohtaiset projektiryhmät raportoivat hankkeen ohjausryhmälle.

Yj-sektorin liikelaitosten rakennemuutos 2010 TILALIIKELAITOS Toiminta tilaajaliikelaitoksena jatkuu – seudullista yhteistyötä kehitetään KIINTEISTÖLIIKELAITOS Toiminta tilaajaliikelaitoksena jatkuu – seudullista yhteistyötä kehitetään JÄTTEENPOLTTOLIIKELTS. Myydään Turku Energia Oy: lle SATAMALIIKELAITOS Turun Satama Oy Turun Seudun Satama Oy KUNNALLISTEKNIIKKALIIKELTS. Turun Kuntatekniikka Oy Turun Seudun Kuntatekniikka Oy KIINTEISTÖPALVELULIIKELTS. Turun Kiinteistöpalvelu Oy Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy TALOTOIMILIIKELAITOS Turun Talotoimi Oy (tytäryhtiö) VIHERLIIKELAITOS VESILIIKELAITOS Turun Seudun Vesihuolto Oy TSP Oy 7 TSV Oy

Toimintojen siirrot TILALIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS JÄTTEENPOLTTOLIIKELTS. Myydään Turku Energia Oy: lle SATAMALIIKELAITOS Turun Satama Oy KUNNALLISTEKNIIKKALIIKELTS. Turun Kuntatekniikka Oy VIHERLIIKELAITOS KIINTEISTÖPALVELULIIKELTS. TALOTOIMILIIKELAITOS Turun Talotoimi Oy (tytäryhtiö) VESILIIKELAITOS Turun Seudun Vesihuolto Oy ”Peruskaupunki” 8 Turun Kiinteistöpalvelu Oy ”Peruskaupunki”

Rakennepäätösten tavoiteaikataulu TILALIIKELAITOS Kh 2011 TILALIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kh 09 / 2010 KIINTEISTÖLIIKELAITOS JÄTTEENPOLTTOLIIKELTS. Kv 06 / 2010 Myydään Turku Energia Oy: lle SATAMALIIKELAITOS Kv 10 / 2010 Turun Satama Oy KUNNALLISTEKNIIKKALIIKELTS. Kv 12 / 2010 (09 / 2011) Turun Kuntatekniikka Oy Kv 11 / 2010 (06 / 2011) Turun Kiinteistöpalvelu Oy TALOTOIMILIIKELAITOS Kv 11 / 2010 (06 / 2011) Turun Talotoimi Oy (tytäryhtiö) VESILIIKELAITOS Kv XX / 201 X Turun Seudun Vesihuolto Oy VIHERLIIKELAITOS KIINTEISTÖPALVELULIIKELTS. 9

Esityksen rakenne Liikelaitoksena kehitettävät tilaajat: • Kiinteistöliikelaitos • Tilaliikelaitos Myynti: • Jätteenpolttoliikelaitos Nopeasti etenevä: • Satama Yhtiöitettävät tuottajaliikelaitokset: • Kiinteistöpalveluliikelaitos ja Viherliikelaitos • Talotoimiliikelaitos • Kunnallistekniikkaliikelaitos Suoraan seudulliseen: • Vesiliikelaitos 10

Käsiteltävät asiat – liikelaitoskohtaisesti 1. Omistajapolitiikan linjausten tulkinta 2. Toimintaympäristö – kehittämisen perusta 3. Kehitysvisio 4. Selvitettävät asiat 5. Työvaiheet ja aikataulu 6. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksessa 7. Toimintojen ja henkilöstön muutokset 8. Muu liikelaitoksen toiminnan kehittäminen 9. Viestintä ja yt-menettely 10. Luottamuselinkäsittely 11

Kiinteistöliikelaitoksen Rakennemuutossuunnitelma 12

1. Omistajapolitiikan linjaukset • • • 13 Toimintaa kehitetään seudullinen näkökulma huomioiden. Seutuyhteistyön malli selvitetään erikseen. Toiminta tilaajana on keskeinen tuottajaliikelaitosten kehittämiseen vaikuttava tekijä. Kiinteistöliikelaitos vastaa julkisesta infrastruktuurista omaisuuden hallinnalla, ylläpidolla ja investoineilla. Kiinteistöliikelaitos rahoittaa toimintansa tulorahoituksellaan siten, että tonttiliiketoiminta on selkeästi eriytetty verorahoitteisesta kaupunginhallituksen tilaukseen perustuvasta infrastruktuurin ylläpidosta. Ylläpitoinvestointien taso pidetään sellaisena, että infrastruktuurin korjausvelan taso ei oleellisesti heikkene

2. Toimintaympäristö – kehittämisen perusta • • Kaupungin omistamasta kehitettävästä kiinteästä omaisuudesta paremman tuoton saaminen • 14 Yritysten ja asukkaiden tarvitsemien toimintaympäristöjen luonnin ja ylläpidon taloudellinen ja toiminnallinen tehokkuusvaatimus kasvavat Rakennemuutoksella ja seudullisella yhteistyöllä parannetaan toiminnallista tehokkuutta ja kilpailukykyä; luodaan ja avataan markkinoita, jolla turvataan tarvittavien palveluiden saatavuus taloudellisesti myös tulevaisuudessa

3. Kehitysvisio • • Julkisen infrastruktuurin isännöintiin haetaan seudullista yhteistyöratkaisua • Kiinteistöliikelaitos rahoittaa toimintansa tulorahoituksellaan siten, että tonttiliiketoiminta on selkeästi eriytetty verorahoitteisesta kaupunginhallituksen tilaukseen perustuvasta infrastruktuurin ylläpidosta. • 15 Kiinteistöliikelaitos on vahva ja osaava kaupungin omistaman kehitettävän maa- ja kiinteistöomaisuuden sekä julkisen infrastruktuurin omistaja, isännöitsijä ja tilaaja Ylläpitoinvestointien taso pidetään sellaisena, että infrastruktuurin korjausvelan taso ei oleellisesti heikkene

Strateginen kumppani: Tuotantoliikelaitoksista muodostettavat yhtiöt Vesi- ja satamaliikelaitoksista muodostettavat yhtiöt Turku Energia Seudun muut kunnat • Seudullinen yhteistyö infrastruktuurin hallinnoinnissa 16

4. Selvitettävät asiat Omistajapoliittisten linjausten perusteella täsmennetään tuotantoliikelaitosten yhtiöittämiseen liittyen valmistelu tilaajatoimintojen kehittämiseksi Seudullisen tilaajayhteistyön osalta valmistellaan selvitystä tilaajatoimintojen seudullisista järjestämismalleista 17

5. Työvaiheet ja aikataulu Tiivistyvä verkostollinen yhteistyö ”Isännöinti” –malli Tilaamista keskitetään Selvitys valmis 8. 2010 Seudullinen infraomaisuuden hallintayksikkö TILAAMINEN TUOTANTO 18 2009 Tku Kunnallistekniikkaliikelaitos Kaarinan tuotanto Raision liikenneverkot yksikkö Naantalin ja muiden vastaavat. . 2011 Turun Seudun Kuntatekniikka OY Kaarinan tuotanto Raision…. . Turun Seudun kuntatekniikka Oy 2013

6. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksessa • • Hankeryhmän tehtävänä on huolehtia tuotantoyhtiöittämista tukevien tilaajatoimintojen valmistelusta siten, että tarvittavat päätökset voidaan tehdä ja näin luoda edellytykset tuotantoliikelaitoksen toiminnan siirtämiseksi perustettavalle osakeyhtiölle. • 19 Liiketoimintamuodon muuttamisen valmistelu osoitetaan tätä varten kootun liikelaitoksen hankeryhmän tehtäväksi. Seudullista tilaajaorganisaatiota valmistellaan ao. seudullisessa työryhmässä konsulttina toimivan Pöyryn avustuksella – viedään johtokuntaan, KH: n iltakouluun, PARAS Tek. Sek koordinointiryhmän ja PARAS ohjausryhmän käsittelyyn.

7. Toimintojen ja henkilöstön muutokset Tuotantoyksiköiden yhtiöittäminen • Tuotteet, alueurakointi, kilpailutus, markkinoiden avaaminen/luominen, tilaamisen kehittäminen. • KPUrakka-asiakirjat 3/2010, kilpailu 5/2010, alku 10/ 2010 • Mahdolliset Siirtymäsopimukset 2011 ennen yhtiön aloittamista – siirtymäkausi 3 -8 vuoteen • Urakointi YSEn mukaan – vaatii resurssointia – sopimukset, laskenta etc. Paras • Seudullisen tilaajaorganisaation mallintaminen ja rakentaminen • Tässä vaiheessa viedään eteenpäin nykyresurssein Kunnallistekniikan suunnittelu • Kadut, viheralueet, vesihuolto yhdessä paikassa • Suunnittelun ohjaus ja päätöksenteko Satama • Sataman maaomaisuus Kilalle Vesi • Tilaajayksikkö (2 henk) vastaa yleissuunnittelusta • Hulevesiasiat Kiinteistökehitys • Tarvitaan lisäresursseja Lipaken tekemisen roolit • Kila – Vila – Kiho -Tila 20 Henkilöstömuutokset Tilaajatoimintojen lisäresurssointi Katu- ja viheralueisiin Tonttituotantoon Maanhankintaan – isännöintiin Suunnitteluttamiseen Htv 140 -> 150

8. Muu liikelaitoksen toiminnan kehittäminen • • Tilaliikelaitoksesta tulleen omaisuuden ja asiakkaiden haltuunotto, salkutus, kohteiden jalostaminen ja tuloutus. Tonttituotantoprosessin synkronointi – hankkeiden projektisointi – prosessin seuranta- ja hallintajärjestelmä -> luovutuksen nopeuttaminen ja ennakointi. • Tilaajatoimintojen kehittäminen • • • 21 PARAS yhteinen tilaajaorganisaatio –IHO Omat tuotantoyhtiöt Markkinoiden avaaminen Tuottavuuden kehittäminen – TUKEFIN Asiakaspalautejärjelmä Asiakaspalvelu - Sähköinen asiointi

• • • 22 Tehostettu maanhankinta - tehostettu vapaaehtoinen ja tarvittaessa lunastus Tehokas jalostus- ja luovutustoiminta Myynti- ja vuokraustulojen kotiuttaminen - uudenlaisia luovutusmenettelyjä Logicity-alueen kehittäminen, hankkeen organisointi ja projektisointi uudessa tilanteessa Muiden laajempien kehityshankkeiden projektisalkun hallinta- ja operointi Kaupunkirakenteen tiivistämistoimenpiteet Kaupunkimittauspalveluiden toimintojen uudelleen järjestely Toimintaprosessien uudelleenorganisointi Maastomittauksen toiminnan tehostamisen jatkaminen

9. Viestintä ja yt-menettely • • 23 Muutoksesta viestiminen tapahtuu säännöllisesti liikelaitosjohtajan katsauksissa johtokunnalle ja henkilökunnalle. Yt-menettelyn osalta on sovittu säännöllisestä kokoontumisesta 3 kk välein ja tarvittaessa myös erikseen.

10. Luottamuselinkäsittely • Johtokunta • • Seutuinfratilaajaselvitys, syksy 2010 Kaupunginhallitus • • • Maankäytön strateginen ohjaus, iltakoulu 06 / 2010 + ohjauspäätös 09 / 2010 Seutuinfratilaajaselvitys, syksy 2010, iltakoulu 09 / 2010 PARAS ohjausryhmä • 24 Seutuinfratilaajaselvitys, syksy 2010

TURUN TILALIIKELAITOKSEN RAKENNEMUUTOSSUUNNITELMA 25

1. OMISTAJAPOLITIIKKA • Tilaliikelaitoksen seudullista yhteistyötä kehitetään verkostoyhteistyön pohjalta yhteistyötä syventäen. • Valmistellaan Talotoimen hankinta-, kilpailutus- ja valvontaosaamisen keskittäminen Tilaliikelaitokseen ja soveltuvin osin rakennusosaamisen keskittäminen Kiinteistöpalveluliikelaitokseen 2010 loppuun mennessä • Kiinteistöliikelaitoksen ja Tilaliikelaitoksen ylläpitoinvestointien taso pidetään sellaisena, että infrastruktuurin korjausvelan taso ei oleellisesti heikkene. 26 Tilaliikelaitos

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ • Kiinteistöpalveluliikelaitos muutetaan osakeyhtiöksi v. 2012 alusta • Talotoimiliikelaitos muutetaan osakeyhtiöksi v. 2012 alusta • Em. yhtiöt toimivat alustavasti in-house -yhtiöinä, jotka myyvät tuotteitaan/palveluitaan pääsääntöisesti Tilaliikelaitokselle / omistajakunnille. • Yhtiöt mahdollisesti tarjoavat jatkossa avoimien tarjouskilpailujen kautta tuotteitaan/palvelujaan kunnille ja muille asiakkaille. • Osa Talotoimiliikelaitoksen työntekijöistä siirtyy Tilaliikelaitokselle: • hallinto (osa) • suunnittelu (kaikki) • talotekniikka-asiantuntijat (kaikki) • Henkilöstösiirrot tapahtuvat v. 2011 alusta 27 Tilaliikelaitos

3. KEHITYSVISIO • Tilaliikelaitos on vahva omistaja- ja tilaajaorganisaatio, jolla on riittävät resurssit toimintojen hoitamiseen. • Seudullista yhteistyötä kehitetään. 28 Tilaliikelaitos

4. SELVITETTÄVÄT/VALMISTELTAVAT ASIAKOKONAISUUDET • • • Sopimustekniikka in house -yhtiöiden kanssa. Hinnoitteluperiaatteet in house -yhtiöiden kanssa. Onko mahdollista käyttää yhteisiä resursseja in house -yhtiöiden kanssa: • • • Aiemmin strategisten yhteistyökumppaneiden vastuulla olleiden tilaajalle kuuluvien toimintojen siirtäminen Tilaliikelaitokselle. Henkilöstön osaamisen ja toimenkuvien kartoitus ja koulutussuunnitelma (myös talotoimesta siirtyvien osalta). Mistä Tilaliikelaitokselle riittävät resurssit tilaaja- ja valvontatehtäviin: • • 29 kirjaamo johtokunta- / hallituspalvelut yhteinen kiinteistönpidon tietojärjestelmä tuottajilta siirtyvistä työntekijöistä Tarvitaanko ulkoisia rekrytointeja? Tilaliikelaitos

5. VALMISTELUVASTUUT JA ORGANISOINTI • Tilaliikelaitos neuvottelee/sopii yksityiskohtaisemmat rakennemuutostoimenpiteet Talotoimiliikelaitoksen ja Kiinteistöpalveluliikelaitoksen kanssa: • • 30 Sopimustekniikka Hinnoitteluperiaatteet Henkilöstösiirrot Prosessissa ei ole tarkoitus käyttää ulkopuolisia konsultteja. Tilaliikelaitos

6. TYÖVAIHEET JA AIKATAULU -12 / 2010 Yksityiskohtaise m-mat suunnitelmat ja valmistelutoimen -piteet rakennemuutoksesta 31 1 / 2011 Toteutetaan sovittavat henkilöstösiirrot Tilaliikelaitoksell e Talotoimiliikelait ok-selta ja Kiinteistöpalveluliikelaitokselta Tilaliikelaitos 1 / 2012 Tuottajayksiköt aloittavat toimintansa in house -yhtiöinä 2012 - Tuottajaliikelaito k-set siirtyvät mahdollisesti markkinaehtoise en toimintaan ja in house -status loppuu asteittain

7. HENKILÖSTÖN MUUTOKSET TALOTOIMILIIKELAITOS: Suunnittelu Tilaliikelaitos Talotekniikka-asiantuntijat Tilaliikelaitos Hallinto Yhteensä Tilaliikelaitos n. 30 -35 hlöä KIINTEISTÖPALVELULIIKELAITOS: Valvomo Tekninen isännöinti Yhteensä 32 Tilaliikelaitos 3 hlöä

8. VIESTINTÄ JA YT-MENETTELY • • 33 Rakennemuutoksen etenemisestä viestitään henkilöstölle säännöllisesti (viikkopalaverit). Yt-menettely merkittävistä muutoksista. Mahdolliset toimenkuvien muutokset käydään läpi ao. henkilöiden kanssa. Työntekijöiden määrän kasvaessa sovittu yhteistoimintajärjestelmä on päivitettävä. Tilaliikelaitos

9. TILALIIKELAITOKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN • • 34 Tilaaja- ja valvontatehtäviin on oltava riittävät resurssit. Esimiesresurssit uudessa toimintamallissa. Energiansäästöä on kehitettävä edelleen. Sopimustekniikka yhtiöiden kanssa. Hinnoitteluperiaatteet yhtiöiden kanssa. Viestintä. Kiinteistönpidon tietojärjestelmän omistajuus. Ohjelmistojen hyödyntäminen täysimääräisesti uudessa toimintaympäristössä. Tilaliikelaitos

10. LUOTTAMUSELINKÄSITTELY Johtokunta: • • Esitys kh: lle muutokset huomioivasta johtosäännöstä Lausunto kj: lle henkilöstösiirroista Muutokset huomioivan toimintasäännön hyväksyminen Syksy 2010 Kaupunginhallitus: • • Esitys kv: lle muutokset huomioivasta johtosäännöstä Syksy 2010 Kaupunginvaltuusto: • • 35 Muutokset huomioivan johtosäännön hyväksyminen Syksy 2010 Tilaliikelaitos

Turun Jätteenpolttoliikelaitoksen Rakennemuutossuunnitelma 36

1. Omistajapolitiikan linjaukset • • • 37 Kaupunki ei harjoita liiketoimintaa sellaisilla toimialoilla, joilla palvelua on laajasti saatavana. Turun kaupunki ei pidä omassa omistuksessaan erillistä jätteenpolttolaitosta. Jätteenpolttoliikelaitoksen toiminnasta luovutaan viimeistään 2010 aikana, mikäli jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvitus mahdollistaa sen. Jätteenpolttoliikelaitos

1. b. Kaupungin vuoden 2010 talousarvio Sitova teksti: Jätteenpolttolaitoksen myynti Turku Energia Oy: lle vuoden 2010 aikana + 5. 000 € 38 Jätteenpolttoliikelaitos

2. Toimintaympäristö - 39 Jätehuollon käytännön toteutus on v. 2004 annettu Turun Seudun Jätehuolto Oy: lle ( TSJ ); polttolaitos jäi silloin kaupungille. Polttolaitos sai uuden ympäristöluvan 31. 12. 2014 saakka, mutta luvasta on valitettu. Polttokelpoista jätettä syntyy Turun seudulla n. 70 000 tonnia vuodessa. Polttolaitoksen kapasiteetti n. 50 000 tonnia vuodessa. TSJ pyrkii löytämään kestävän jätteenkäsittelyratkaisun. Biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan lähivuosina. Jätelakia uudistetaan parhaillaan; jätehuollon vastuisiin saattaa tulla muutoksia. Markkinat eivät tällä hetkellä toimi omistajapolitiikassa tarkoitetulla tavalla, eikä palvelua ole laajalti saatavana. Jätteenpolttoliikelaitos

3. Selvitettävät asiat - Laitoksen ( Liiketoiminnan ) arvo - Jos toimii 31. 12. 2014 saakka - Jos saa toimia 31. 12. 2017 saakka - Kiinteistön arvo (tontti ja rakennus) - Henkilöstösopimus - Siirtyvä omaisuus - Sopimus Turun Seudun Jätehuolto Oy: n kanssa - Muut voimassa olevat sopimukset 40 Jätteenpolttoliikelaitos

4. Työvaiheet ja aikataulu Omistajanvaihdos esitetään tapahtuvaksi 1. 1. 2011. 1 - 2 / 2010 3 - 4 / 2010 5 - 6 / 2010 7 -12 / 2010 Arvonmääritys Neuvottelut toteutuksesta Päätökset Käytännön järjestelyt Liiketoiminta Rakennus Tontti Hinnan ja muiden ehtojen sopiminen Kaupunginhall itus ja TE: n hallitus hyväksyvät sopimuksen Uuden omistajan perehdyttämin en Yt-menettelyt. . . 41 Jätteenpolttoliikelaitos Toiminnan muutokset laitoksella

5. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksessa • • Valmistelussa mukana talouden, henkilöstön ja lakiasioiden vastuualueet. • Turku Energia valmistelee omalta osaltaan. • 42 Valmistelutyöstä vastaa liikelaitosjohtaja Pohjanen apulaiskaupunginjohtaja Virtasen ohjauksessa. Asiaa käsitellään johtoryhmän kokouksissa kuukausittain. Jätteenpolttoliikelaitos

6. Toimintojen ja henkilöstön muutokset • • Henkilöstön asema ei heikkene muutoksessa. • Yhtiöittämisen yhteydessä Turun Jätteenpolttoliikelaitoksessa 31. 12. 2010 oleva työsuhteinen henkilöstö siirtyy ja virkasuhteinen henkilöstö otetaan ostajayhtiön palvelukseen. • Virkasuhteessa olevien työntekijöiden virat muuttuvat työsuhteisiksi. • Yhtiössä sovelletaan siirtymähetken työehtosopimuksia ja eläkejärjestelmää. • 43 Koko henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen. Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaan (TSL 1 luku, 10 § ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 25 §). Jätteenpolttoliikelaitos

7. Viestintä ja yt-menettely • • Työpaikkakokouksia järjestetään tarpeen mukaan. • Jätteenpolttoliikelaitoksen johtoryhmä toimii myös YT-elimenä, joten työpaikka- ja laitostason yhteistoiminta hoituu johtoryhmätyöskentelyn kautta ns. jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteella. • 44 Muutoksesta viestitään henkilöstölle johtoryhmän pöytäkirjojen avulla kuukausittain. Kaupungin yhteistyöelimessä asia käsitellään ennen kuin se viedään kaupunginhallituksen ja valtuuston ratkaistavaksi. Jätteenpolttoliikelaitos

8. Luottamuselinkäsittely • • Apulaiskaupunginjohtaja raportoi Konsernijaostolle. • 45 Johtokunnalle raportoidaan asiasta kuukausittain. Kaupunginvaltuusto päättää liiketoimintakaupasta ja johtosäännön kumoamisesta kesäkuussa 2010. Jätteenpolttoliikelaitos

Satamaliikelaitoksen Rakennemuutossuunnitelma 46

1. Omistajapolitiikan linjaukset • • 47 Valmistellaan sataman yhtiöittäminen 2010 aikana. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään mahdollisuus perustaa seudullinen satamayhtiö, joka voidaan rakentaa esimerkiksi erillisillä osakesarjoilla turvaten nykyisten omistajien vähintään nykyistä vastaavan tulomuodostuksin. Sataman hallitsema maapohja pidetään kaupungin omistuksessa liiketoimintamuodosta riippumatta. Maapohjasta voidaan luopua vain erityisestä syystä. Satama

Muita yhtiöittämisen perusteita: • • Turun Sataman liiketoiminta on selkeästi luonteeltaan osakeyhtiötoimintaan soveltuvaa • Yhtiöittäminen antaa mahdollisuudet parantaa toiminnallista tehokkuutta ja kilpailukykyä • 48 Markkinaehtoista toimintaa tulisi harjoittaa tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa yhteisömuodoissa jolloin liikelaitosmuotoon liittyvät kilpailua vääristävät tekijät poistuisivat (julkityöryhmän raportti) Tulevien investointien rahoitukseen liittyvä joustavuus sekä omistajien taloudellisen vastuun rajaaminen Satama

2. Toimintaympäristö – kehittämisen perusta Nykytila, vertailuna 2008, Kotka, Helsinki, Turku, Rauma Satama 1000 euroa Liikevaihto Kotka (Oy) Liikeylijäämä Taseen arvo Omavarais. aste Henkilöstö 36 624, 0 9 851, 0 131 309, 0 21, 8 % (108 548, 0) 61 8 893, 0 5 657, 0 12 875, 0 (0, 2) 16 Turku 24 061, 0 7 076, 0 108 909, 0 97, 6 % (2 955, 0) 133 Rauma (liikelts. ) 16 113, 0 5 984, 0 58 266, 0 98, 6 % (700, 0) 52 Naantali (virasto, ei ole vertailukelpoinen) 49 Satama

3. Kehitysvisio • • Ulkopuolisen kumppanin mukaan ottaminen yhtiöön esitetään päätettäväksi erikseen yhtiön käynnistymisen jälkeen. • 50 Sataman toimintastrategiaksi valitaan satamapitäjän rooli kehittämisvastuulla. Satamayhtiö pyrkii osakkaaksi koko sataman kehitykseen ja menestykseen kannalta merkityksellisiin yrityksiin (vrt. Turun Vapaavarasto). Satama

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on: • • Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä osakkeita ja osuuksia kotija ulkomaisissa yrityksissä. • Yhtiön perusperiaatteita ovat toiminnan kilpailukykyisyys ja kannattavuus sekä pyrkimys vastata markkinoiden asettamiin kehittämisvaatimuksiin niin, että yhtiön arvo säilyy ja kasvaa. • Yhtiön tavoitteena on vahva markkina-asema toimialallaan liiketoimintasuunnitelmassa määritellyllä toimialueella. • 51 Yhtiön toimialana on satamanpito ja sataman kehittäminen, satamatoimintojen harjoittaminen ja niihin liittyvät muu liiketoiminta. Yhtiö tavoittelee voittoa tuottamistaan palveluista. Satama

Mahdollinen strateginen kumppani: Toinen alueellinen satama/kunta • Päällekkäisten investointien välttäminen Teollinen sijoittaja tai varustamoyhtiö • Ulkopuolisen teollisen sijoittajan mukaan tulemisella on saatavissa etuja, joita Turku voi tavoitella. Hyödyt tulevat kahta kautta, toisaalta sataman liiketoiminnan lisääntyvänä volyymina ja lisätuottoina satamayhtiölle ja toisaalta sataman lisääntyvän aktiviteetin tuomina seurannaishyötyinä alueen talouselämälle ja Turulle. Varustamoyhtiö on vaihtoehtona kuitenkin epätodennäköinen Finanssisijoittaja • Rahoittaja tuo Investointien rahoitukseen liittyviä hyötyjä Turun kannalta on perusteltua edetä vaiheittain. Yhtiöittämiseen liittyy verotukseen, tuottoihin ja pääomaan erityiskysymyksiä 52 Satama

4. Selvitettävät asiat Täsmennetään yhtiöittämisen valmistelua • Taloudellisen kannattavuuteen • Tilaajatoimintojen kehittämiseen • Yhtiön tasejärjestelyihin • Henkilöstöön liittyviin kysymyksiin Erityistä huomiota • Verokysymyksiin • Luovutusvero • Saadut EU tuet Aloittava tase – Rahaliikenne – Rahoitus - Riskit 53 Satama

Henkilöstöön liittyvät asiat Virka- ja työehtosopimukset Vuosilomat Vakuutusturva Työterveyshuolto Irtisanomissuoja Palkallinen vapaa Takaisinottovelvollisuus Paikallisten sopimusten Palkkasaatavat soveltaminen Pitämättömät vuosilomat Luottamusmiestoiminta Työaikasaldo Yhteistoiminta Työaika 54 Eläke-edut Työsuojelu. Satama

6. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksessa • • Hankeryhmän tehtävänä on huolehtia yhtiöittämisen valmistelusta siten, että tarvittavat päätökset voidaan tehdä ja näin luoda edellytykset liikelaitoksen toiminnan siirtämiselle perustettavalle osakeyhtiölle (taloudellisen kannattavuuteen, tilaajatoimintojen, kehittämiseen, yhtiön tasejärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä). • 56 Liiketoimintamuodon muuttamisen valmistelu osoitetaan tätä varten kootun liikelaitoksen hankeryhmän tehtäväksi. Hankeryhmän vastuulla on osakassopimuksen ja sen liitteiden ja yhtiön yhtiöjärjestyksen valmistelu sekä muiden työryhmien työskentelyn koordinointi. Satama

7. Toimintojen ja henkilöstön muutokset (valmisteluluonnos) Nykyinen henkilöstö Rakentaminen ja kp n. 60 hlöä Alusliikennepalvelut satamavalvonta n. 30 hlöä Hallinto Markkinointi n. 30 hlöä Suunnittelu ja rakennuttaminen Oy: llä, rakentaminen ja kp ostopalveluna konsernilta Nosturipalvelut ulkoa, alusliikennepalvelut yhteistyössä MKL kanssa Hallinnon tuottavuutta lisää, palvelut osittain konsernilta n. 120 hlöä Yhtiöön siirtyvän henkilöstön määrä n. 60 -70 tarkentuu prosessin aikana 57 Satama

Henkilöstöön liittyvät asiat • • Yhtiöittämisen yhteydessä Turun Satamaliikelaitoksessa 31. 12. 2010 oleva työsuhteinen henkilöstö siirtyy ja virka-suhteinen henkilöstö otetaan perustettavaan osakeyhtiön palvelukseen. • Virkasuhteessa olevien työntekijöiden virat muuttuvat työsuhteisiksi toimitusjohtajaa lukuunottamatta • Yhtiössä sovelletaan siirtymähetken työehtosopimuksia ja eläkejärjestelmää • 58 Henkilöstön asema ei heikkene muutoksessa Henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaan (TSL 1 luku, 10 § ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 25 §). Satama

8. Muu liikelaitoksen toiminnan kehittäminen • • Markkinoiden hitaasti elpyessä kehitystyö jatkuu toiminnan kaikilla alueilla. Tavoitteena on varmistaa sataman kilpailukyky ja valmius vastata täysipainoisesti asiakkaiden tarpeisiin nousun vahvistuessa. • 59 Vuoden 2010 keskeisiin asioihin kuuluu oman toiminnan edelleen tehostaminen. Kehitystyö kohdistuu erityisesti matkustaja- ja ro-ro-liikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Satama

9. Viestintä ja yt-menettely • Tiedotustilaisuudet • Kirjallinen materiaali • Hankeryhmänä toimii sataman johtoryhmä, jossa on kaksi henkilökunnan edustajaa • • 60 Yhteistyöelimen informointi Yt-menettely merkittävistä muutoksista Satama

10. Luottamuselinkäsittely • Johtokunta, jatkuva informointi • Kaupunginvaltuusto • 61 10 / 2010 yhtiön perustamispäätös Satama

Kunnallistekniikka- ja Viherliikelaitosten rakennemuutossuunnitelma 62

1. Omistajapolitiikan linjaukset • • Valmistellaan liikelaitosten yhtiöittäminen vuoden 2010 aikana siten, että yhtiömuotoinen liiketoiminta voi alkaa viimeistään 2011 loppuun mennessä. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään seudullinen toimintamalli. • Yhtiöittämisen yhteydessä Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitos fuusioidaan toimialan uudeksi kokonaisvaltaiseksi tuotantoyhtiöksi. • Yhtiön liiketoiminan vakiinnittua arvioidaan erikseen avataanko yhtiön kaupungille tuottamat tukipalvelut kilpailulle, vai tuottaako yhtiö palveluita kaupungille in house-yksikkönä. • Yhtiöittämistä valmisteltaessa tulee valmistelusta antaa henkilöstölle riittävät tiedot yhteistoimintamenettelyä koskevien säännösten mukaisesti • 63 Liikelaitosten taloutta ja toimintaa tulee kehittää viipymättä siten, että sen tuotteistus ja palvelumaksusopimukset vastaavat markkinoilla toimivien yhtiöiden vastaavia. Varikon asema selvitetään. Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos

1. Omistajapolitiikan linjaukset – tulkinnat • • • 64 Kunnallistekniikkaliikelaitokseen keskitetään kaikki maa- ja vesirakentamiseen liittyvä kaupungin toiminta. Kunnallistekniikkaliikelaitos ei harjoita uudisrakentamista uusilla kaavaalueilla. Uudisrakentamisen projektivalvonnan ja –ostamisen osaaminen säilytetään Kunnallistekniikkaliikelaitoksessa. Kunnallistekniikkaliikelaitos ja Viherliikelaitos nykymuodossaan lakkautetaan ja toiminnot yhtiöitetään 1. 1. 2012 kokonaisvaltaiseksi tuotantoyhtiöksi, joka pyritään laajentamaan seudulliseksi yhtiöksi. Tuotteet ja palvelut muotoillaan palvelemaan alueen kuntia niiden tarpeiden mukaisesti ja vertailukelpoisesti yksityisen sektorin vastaavaan palvelutarjontaan. Yhtiöittäminen parantaa toiminnallista tehokkuutta ja kilpailukykyä. Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos

2. Toimintaympäristö – kehittämisen perusta • • 65 Laskentatavasta riippuen seudullisen markkinan kokonaisarvo on 75100 milj. euroa. Kuntatoimijat in-house-yksikköjä, jotka käyttävät vaihtelevasti sekä omia resursseja että ulkoistusta. Siirtyminen alueurakointimalliin todennäköistä Turun seudun katu- ja puistotoimi n. 75 milj. euroa Seudullinen yhteistoiminta nähdään alueella voimavarana 30 M€ 14 M€ 5 M€ 26 M€ Kilpailuttaminen kasvaa Muut Laatuvaatimukset kasvavat seudun kunnat Työ koneellistuu ja teknistyy Turun Työvoiman saatavuus vaikeutuu nykyosuus Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos Kevyen liikenteen väylät Kadut ja tiet Rakennetut puistot Yksityi s-

3. Kehitysvisio • • • 66 Perustetaan avoimiin markkinoihin verrattuna kilpailukykyinen viheralueiden, teiden ja katualueiden perusparannukseen, korjaukseen ja kunnossapitoon keskittynyt, kokonaisvaltaisesti toimiva seudullinen yhtiö. Yhtiötä voidaan taloudellisin mittarein verrata muihin vastaaviin julkisiin ja yksityisiin toimijoihin. Tuotantotoiminta perustuu merkittäviltä osin strategisiin kumppanuuksiin alueella toimivien pienten ja keskisuurten maa-, viher- ja vesirakennusyritysten kanssa. Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos

4. Selvitettävät asiat • • • 67 Yhtiöittämisen vaatimat toimenpiteet • Yhtiöjärjestys, toimintasuunnitelma, taloudelliset laskelmat ja aloittava tase Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitoksen yhdistäminen Muut kaupungin sisäisen toiminnan uudelleenjärjestelyt • Maa- ja vesirakennustoiminnan keskittäminen uudelle yhtiölle • Kunnallistekniikalle kuulumattomien toimintojen uudelleenjärjestelyt Henkilöstöhallinnon piiriin kuuluvien asioiden uudelleenjärjestelyt Seudullisen yhteistyön käynnistys – omistuspohjan laajentaminen Varikon aseman selvittäminen Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos

5. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksissa • Ohjausryhmä: • • Ohjausryhmä valvoo omistajien tahdon ja tavoitteiden toteutumista rakennemuutoksessa ja varmistaa, että suunnittelu etenee kannattavan asiakastoiminnan kannalta optimaaliseen suuntaan lain mukaisessa järjestyksessä. Ohjausryhmän jäsenet: Jarkko Virtanen, Markku Monnonen, Mari Helin, Marja Salmi-Tuominen, Ari Mäkinen • Hankeryhmä • • Hankeryhmän tehtävänä on huolehtia yhtiöittämisen valmistelusta siten, että tarvittavat päätökset voidaan tehdä ja näin luoda edellytykset liikelaitoksen toiminnan siirtämiselle perustettavalle osakeyhtiölle (taloudelliseen kannattavuuteen, tilaajatoimintoihin, kehittämiseen, yhtiön tasejärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä). Hankeryhmä muodostuu Kunnallistekniikka- ja Viherliikelaitoksen johtoryhmien sekä talouden vastuualueen edustajista. • Operatiiviset työryhmät • 68 Operatiivisten työryhmien tehtävänä on laatia konkreettiset suunnitelmat omilta osa-alueiltaan. Ryhmät ovat väli- ja lyhytaikaisia ja ne asettaa hankeryhmä.

6. Työvaiheet ja aikataulu Suunnitelma jakautuu kolmeen osaan: I) arvonmääritykset ja taloudelliset laskelmat, II) yhtiön perustamispäätös sekä III) toteutus Osakeyhtiön perustamisesta esitetään päätettäväksi siten, että yhtiö aloittaa 1. 1. 2012. 2010 1 -3 / 2010 4 -9 / 2010 9 -12 / 2010 1 -6 / 2011 7 -12 / 2011 1 -3 / 2012 Käynnistys Toiminnan mallinnus Arvonmääritys Perustamispäätö s, linjaus 12/2010 Sopimusneuvottelut (Perustamispäätös 9/2011) Toteutus Omistuspohjan laajennusneuvottelut Työsuunnitelman hyväksyminen Liiketoimintasuunnitelma Omistusneuvottelut Osakassopimus/ perustamiskirja Yhtiö aloittaa Muut osakkaat Ohjausryhmän, hankeryhmän ja operatiivisten työryhmien asettaminen Liikelaitosten yhdistämissuunnitelma Budjettisuunnittelu seuraavalle 3 vuodelle Tarvittavan osakepääoman määrä ja omistusrakenne Henkilöstösopimukset Palvelusopimukset Yhtiöjärjestys Muut osakkaat Palvelusopimukset Henkilöstösiirtojen suunnitelma Rekisteröinti Kunnallistekniikan ja viherlaitoksen yhdistämisen valmistelut Yt-menettelyt Henkilöstön muutosvalmennus 69 Kunnallistekniikan ja Viherlaitoksen toiminnat yhteen organisaatioon Yt-menettelyt Henkilöstön muutosvalmennu s Yt-menettelyt Henkilöstön muutosvalmennus Palvelusopimukset Yt-menettelyt Henkilöstön muutosvalmennu s Yt-menettelyt Henkilöstön muutosvalmennus

7. Toimintojen ja henkilöstön muutokset Mistä / mihin Hlöä Mistä / Mihin Satama > n. 60 > Yhtiö Liikuntapalvelukeskus > n. 10 > Yhtiö Viherliikelaitos > n. 110 > Yhtiö Vesilaitos > n. 10 > Yhtiö Kunnallistekniikkaliikelts. > n. 200 > Lopullinen hlöstö Yhtiö n. 390 70

8. Viestintä ja yt-menettely • Yhtiöittämiseen liittyvään tiedottamiseen laaditaan tiedotussuunnitelma, jotta voidaan turvata kahden erillisen liikelaitoksen samanaikainen ja samansisältöinen tiedottaminen. • Liikelaitoksissa on johtoryhmät ja yhteistoimintaelimet • Kaksisuuntaiset henkilöstöviestintäkanavat ovat käytössä • Henkilöstölle järjestetään myös tiedotustilaisuuksia tarpeen mukaan • Rakennemuutosvaiheen viestinnän tehostamiseksi on kunnallistekniikkaliikelaitoksessa rakennettu johdon jatkuva tiedotuskirje-malli, johon on liitetty myös palautejärjestelmä. Omistajien, sidosryhmien ja asiakkaiden suuntaan järjestetään tiedotustilaisuuksia ja hyödynnetään sähköposti-bulletineja. • • 71 Merkittävistä muutoksista yt-menettelyt. Rakennemuutoksesta sekä yhtiöittämisestä viestitetään henkilöstölle johtoryhmän muistioiden, työpaikkakokousten sekä yhteistoimintaelimen avulla.

9. Liikelaitosten toiminnan kehittäminen • • • 72 Organisaatiorakenteen yhtenäistäminen Hallinto- ja talousjärjestelmien yhtenäistäminen Hallintomallin, roolien ja vastuiden selkeyttäminen Tuotannon uudelleen organisointi Osaamisen kehittäminen ja oikea hyödyntäminen Tilaajaorganisaation kanssa yhdessä hyväksytyt tuotteet sekä hinnoittelun ja laadun mittarit Sisäiset toiminnan mittarit Viherlaitoksen ja kunnallistekniikan toimintojen sulauttaminen Loppuasiakkaiden/asukkaiden tyytyväisyyden arvioinnin työkalut Seudullisen toimintamallin sulauttamissuunnittelu Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos

10. Luottamuselinkäsittely Johtokunnat • Seminaarit 3. 3. (kaikkien), 23. 3. (kunte), ja 19. -20. 5 (yhteinen). Kaupunginvaltuusto • 12 / 2010 yhtiön perustamisen linjapäätös ja 09 / 2011 yhtiön perustamispäätös Luottamuselinkäsittely täsmentyy kohdan 5. vaiheiden mukaisesti siten, että yhtiö voi aloittaa 1. 1. 2012. 73 Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos

Kiinteistöpalveluliikelaitoksen Rakennemuutossuunnitelma 74

1. Omistajapolitiikan linjaukset • • • 75 Valmistellaan Kiinteistöpalveluliikelaitoksen yhtiöittäminen 2010 aikana siten, että yhtiömuotoinen liiketoiminta voi alkaa viimeistään 2011 loppuun mennessä. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimusja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään mahdollinen seudullinen toimintamalli. Yhtiöiden liiketoiminnan vakiinnuttua arvioidaan erikseen avataanko yhtiöiden kaupungille tuottamat tukipalvelut kilpailulle, vai tuottavatko yhtiöt palveluita kaupungille in house –yksikkönä. Valtuustoryhmät ovat hyväksyneet seuraavan ryhmien välisen kirjauksen, koskien omistajapolitiikkaa (2. 10. 2009)” nykyisistä tuottajaliikelaitoksista muodostettavien tuottajayhtiöiden omistuspohjaan voidaan tehdä vuosina 2010 -2016 muutoksia vain perustelluista syistä siten, että muutostarpeista neuvotellaan ensin valtuustoryhmien välillä pyrkien neuvottelutulokseen. ” Samanaikaisesti valmistellaan Talotoimiliikelaitoksen yhtiöittäminen Kiinteistöpalvelun tytäryhtiöksi. Kiinteistöpalveluliikelaitos

1. 1 Muita yhtiöittämisen perusteita: • • • 76 Markkinaehtoista toimintaa tulisi harjoittaa tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa yhteisömuodoissa jolloin liikelaitosmuotoon liittyvät kilpailua vääristävät tekijät poistuisivat (julkityöryhmän raportti). Yhtiöittäminen parantaa toiminnallista tehokkuutta ja kilpailukykyä. Seutuyhteistyön mahdollisuudet paranevat. Kiinteistöpalveluliikelaitos

2. Toimintaympäristö • • Toiminnan vakiinnuttua selvitetään mahdollisuudet muuttaa yhtiö markkinoilla toimivaksi yhtiöksi. • Selvitetään mahdollinen muiden kuntien mukaantulo yhtiöön. • Toimintaympäristön muodostavat Turun kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset, kaupungin omistamat yhtiöt, säätiöt ja kaupunkia lähellä olevat yhteisöt. Edellä olevien yksiköitten erimuotoiset tukipalvelut muodostavat pääosan tilauskannasta. • 77 Yhtiö perustetaan in-house yhtiönä Kiinteistöpalvelun kokonaistuoteympäristössä toimivat suuret valtakunnalliset toimijat: mm. ISS, Sodexo, Amica. Siivouksessa mm. ISS, SOL, RTK-palvelu, Lujapalvelut, Lassila & Tikanoja. Kiinteistöjenhoidossa mm. ISS, Lassila & Tikanoja RTK-palvelut, Lujapalvelut. Ruokahuollossa, siivouksessa ja kiinteistönhoidossa on lisäksi joka sektorilla alueellisia pienempiä toimijoita. Kiinteistöpalveluliikelaitos

3. Kehitysvisio • • Menestymisen lähtökohtana ovat julkisen sektorin tarvitsemien palveluiden tunteminen, elinkaariajattelun sekä kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen kaikessa palvelutuotannossa. • 78 Kiinteistöpalveluyhtiö on erikoistunut julkisten rakennusten kiinteistönhoidollisiin ylläpitotehtäviin, käyttäjä/aulapalveluihin, siivoukseen ja ruokapalveluihin Turun seudulla. Menestys perustuu keskitettyyn monialaosaamiseen, tietoon sekä taloudelliseen ja kilpailukykyiseen toimintaan Kiinteistöpalveluliikelaitos

3. 1 Yhtiön toiminnan tarkoituksena on: • • Yhtiön perusperiaatteita ovat toiminnan monipuolisuus, kilpailukykyisyys ja kannattavuus. • Yhtiön pyrkimyksenä on vastata markkinoiden asettamiin kehittämisvaatimuksiin, niin että toiminta on laadukasta ja kannattavaa. • 79 Yhtiön tarkoitus on kiinteistöpalveluiden monipuolinen tuottaminen aluksi Turussa ja myöhemmin lähialueella. Yhtiön toimintaa määrittelee vuosittain tarkistettava liiketoimintasuunnitelma. Kiinteistöpalveluliikelaitos

4. Selvitettävät asiat • Ohjausryhmän linjausten perusteella täsmennetään yhtiöittämisen valmistelua • • • Erityistä huomiota: • • 80 Taloudellisen kannattavuuteen Tuottajatoimintojen kehittämiseen Yhtiön tasejärjestelyihin Henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä Eläkevastuukysymyksiin Verokysymyksiin Luovutusvero Aloittava tase – Rahaliikenne – Rahoitus - Riskit Kiinteistöpalveluliikelaitos

4. 1 Selvitettävät asiat: Henkilöstön asema ja noudatettavat periaatteet - - 81 Henkilöstön asema ei heikkene muutoksessa Yhtiöittämisen yhteydessä Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksessa oleva työsuhteinen henkilöstö siirtyy ja virkasuhteinen henkilöstö otetaan perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Virkasuhteessa olevien henkilöiden virat muuttuvat työsuhteisiksi toimitusjohtajaa lukuunottamatta Yhtiössä sovelletaan siirtymähetken työehtosopimuksia ja eläkejärjestelmää Henkilöstö siirtyy liikelaitoksen palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaan (TSL 1 luku 10 § ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 25 § Kiinteistöpalveluliikelaitos

4. 2 Selvitettävät asiat / valmisteltavat asiakokonaisuudet: Henkilöstö, muut sovittavat asiat - virka- ja työehtosopimukset - vuosilomat - irtisanomissuoja - takaisinottovelvollisuus - palkkasaatavat - pitämättömät vuosilomat - työaikasaldo - työaika • • - eläke-edut - vakuutusturva - työterveyshuolto - palkalliset vapaat paikallisten sopimusten soveltaminen - luottamusmiestoiminta - yhteistoiminta - työsuojelu Liikelaitoksessa sovittuja paikallisia sopimuksia jatketaan ja palvelussuhteen kestoon perustuva palkallinen vapaa säilyy. Luottamusmiestoiminta ja työsuojelu sekä YT/TS -toimikunta -menettelyt pysyvät nykyisellään. Työterveyshuollossa tai vakuutusturvassa ei ole 82 tarpeen tehdä muutoksia.

5. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksessa • Rakennemuutoksen valmistelu tehdään ohjausryhmässä ja hankeryhmässä. • Ohjausryhmään kuuluvat apulaiskaupunginjohtajan nimeämät henkilöt Hankeryhmään kuuluvat Kiinteistöpalvelu liikelaitoksen johto ja henkilöstön edustus ja tarvittavat asiantuntijat (mm. henkilöstö, talous, laki, viestintä). Hankeryhmän tehtävänä on huolehtia yhtiöittämisen valmistelusta siten, että tarvittavat päätökset voidaan tehdä ja näin luoda edellytykset liikelaitoksen toiminnan siirtämiselle perustettavalle osakeyhtiölle (taloudelliseen kannattavuuteen, tilaajatoimintoihin, kehittämiseen, yhtiön tasejärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä). Hankeryhmän vastuulla on osakassopimuksen ja sen liitteiden ja yhtiön yhtiöjärjestyksen valmistelu sekä muiden työryhmien työskentelyn koordinointi. Muita liikelaitoskohtaisia työryhmiä perustetaan tarvittaessa. • • 83 Kiinteistöpalveluliikelaitos

6. Hankeaikataulu Suunnitelma jakautuu kolmeen osaan: I) arvonmäärityksiin ja taloudellisiin laskelmiin, II) yhtiön perustamispäätökseen sekä III) Toteutukseen. Osakeyhtiön perustamisesta esitetään päätettäväksi siten, että yhtiö aloittaa 1. 1. 2012 Yhtiön perustamisen käytännön järjestelyistä johtuen periaatepäätös yhtiöittämisestä on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä 2010 1 -3 kk 2011 1 -5 kk 2012 5 -6 kk 7 -12 kk 4 -10 kk 11 -12 kk Suunnittelu Arvonmääri tys Perustamisen linjapäätös KV joulukuussa Sopimusneuvottelut Perustamispäätös KV Kesäkuussa Neuvottelu Toteutus Työsuunnitelm an hyväksyminen Ohjausryhmän asettaminen Laskelmat yhtiöittämis en vaikutuk -sista ja kannattavuudesta Yt-menet Osakassopim us luonnos Yhtiöjärjes-tys luonnos Alustava alkava tase Henkilöstösiirrot Henkilöstösopimuk set Palvelusop imukset Yt-menet Osakassopimus Yhtiöjärjestys Alkava tase Muut sopimukset Yhtiö aloittaa Yt-menettely 84 Yt-menettely Yt-menettely Muut osakkaat

7. Toimintojen ja henkilöstön muutokset (Valmisteluluonnos) Ruokapalvelu Katerinkista siirtyy: Siivouksesta siirtyy: Kiinteistöjenhoidosta siirtyy: Keskittämispäätöksen jälkeen: Ammatti-insituutista siirtyy: siivoojia ruokahuollon henkilöitä vahtimestareita muita Ammattikorkeasta siirtyy: vahtimestareita Keskushallinnosta siirtyy: virastomestareita/aulapalvelijoita muut Talotoimiliikelaitoksesta siirtyy: Yhteensä siirtyviä yhtiöön Kiinteistöpalvelusta siirtyy tilaliikelaitokseen 85 Kiinteistöpalveluliikelaitos 460 henkilöä 265 ” 129 ” yht 854 28 henkilöä 25 ” 3 ” 3 henkilöä 6 henkilöä 1 ” 1 henkilö yht 72 926 3

8. Viestintä ja yt-menettely • • • 86 Muutoksesta viestitään prosessin etenemisen myötä aktiivisesti käyttäen eri välineitä. Henkilöstön edustus on mukana prosessin eri vaiheissa. Yhteistoimintamenettely järjestetään sopimusten ja päätösten mukaiseksi. Perusyhteistyöorganisaatiot ovat liikelaitoksen yhteistoimintaelin, työpaikkakokoukset (3 työpaikkaa), tiedotustilaisuudet. Viestinnästä ja yt -asioista laaditaan erillinen suunnitelma. Kaikista merkittävistä muutoksista yt-menettely. Kiinteistöpalveluliikelaitos

9. Liikelaitoksen toiminnan kehittäminen Kehittämisalueita ovat mm. • Osaamisen/monitaitoisuuden kehittäminen • Tuotteistaminen • Toiminnan kehittäminen vastaamaan uudistuksen haasteisiin • Laatujärjestelmä • Myynti- ja markkinointi • Palkkaus/palkitsemisjärjestelmät • Sopimuskäytännöt • Työhyvinvointi 87 Kiinteistöpalveluliikelaitos

10. Luottamuselinkäsittely Johtokunta: 03/2010 Seminaari johtokunnille 04/2010 Liiketoimintasuunnitelma 03/2010 -12/2011 Johtokunta ohjaa ja valvoo ja tekee tarvittavat päätökset mm. esitys Kh. lle henkilöstösiirroista Konsernijaosto: seuraa ja tekee tarvittavat omistajalinjaukset Kaupunginvaltuusto: 12/2010 Kiinteistöpalveluyhtiön perustamisen linjapäät Kaupunginvaltuusto: 06/2011 Kiinteistöpalveluyhtiön perustamispäätös 88 Kiinteistöpalveluliikelaitos

Talotoimiliikelaitoksen rakennemuutossuunnitelma 2010 -2012 89

1. Omistajapolitiikan linjaukset • • • 90 Valmistellaan Talotoimen hankinta-, kilpailutus- ja valvontaosaamisen keskittäminen Tilaliikelaitokseen ja soveltuvin osin rakennusosaamisen keskittäminen Kiinteistöpalveluliikelaitokseen 2010 loppuun mennessä. Valmistellaan tuottajaliikelaitosten yhtiöittäminen vuoden 2010 aikana siten, että yhtiömuotoinen liiketoiminta voi alkaa viimeistään 2011 loppuun mennessä. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään seudullinen toimintamalli. Yhtiöiden liiketoiminnan vakiinnuttua arvioidaan erikseen avataanko yhtiöiden kaupungille tuottamat tukipalvelut kilpailulle, vai tuottavatko yhtiöt palveluita kaupungille in house –yksiköinä. Valtuustoryhmät ovat hyväksyneet seuraavan ryhmien välisen kirjauksen koskien omistajapolitiikkaa (02. 10. 2009): ” Nykyisistä tuottajaliikelaitoksista muodostettavien tuottajayhtiöiden omistuspohjaan voidaan tehdä vuosina 2010 - 2016 muutoksia vain perustelluista syistä siten, että muutostarpeista neuvotellaan ensin valtuustoryhmien välillä pyrkien neuvottelutulokseen. ” Talotoimiliikelaitos

1. Omistajapolitiikan tulkinta • • • Talotoimiliikelaitoksesta muodostetaan Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy: n tytäryhtiö vuoden 2012 alussa. Talotoimiliikelaitoksen suunnittelu -yksikkö kokonaisuudessaan liitetään Tilaliikelaitokseen vuoden 2011 alusta. Talotoimiliikelaitoksen hallintopalvelut -yksiköstä osa liitetään Tilaliikelaitokseen sekä osa liitetään kiinteistöpalveluliikelaitokseen (myöhemmin perustettavaan Kiinteistöpalveluyhtiöön) vuoden 2011 alussa. Talotoimiliikelaitoksen asiantuntijapalveluiden tilaaja- ja valvontatoiminnot sekä kiinteistöylläpito-ohjelmiston ylläpitoon liittyvät toiminnot liitetään Tilaliikelaitokseen vuoden 2011 alussa. Uuden tytäryhtiön muodostavat nykyisen Talotoimiliikelaitoksen: • • 91 Hankinta-, logistiikka-, laatu-, ympäristö- ja laskentatoiminnot Korjausrakentamis- ja kunnossapitoyksikkö yhdistettynä sekä LVI-yksikkö Hallintopalvelu –yksiköstä osa Verstastoiminnot Talotoimiliikelaitos

1. Omistajapolitiikan tulkinta • • 92 Talotoimiliikelaitoksen kierrätysvarasto- ja kuljetustoiminnot siirretään Hankinta- ja logistiikkakeskukseen vuoden 2011 aikana. Verstastoiminnot liitetään pääosin perustettavaan tytäryhtiöön. Talotoimiliikelaitos

2. Toimintaympäristö – kehittämisen perusta • • • 93 Nykyiset korjausrakentamis- ja kunnossapitotoiminnot yhdistetään toiminnallisesti yhteen, jolloin parhaat käytännöt saadaan yhtenäistettyä, valmis 2011 loppuun mennessä. Kunnossapidon tuotteistukseen ja palvelusopimukseen liittyvät toimenpiteet käynnistetään keväällä 2010 ja saatetaan loppuun 2011 kevääseen mennessä. Henkilöstön siirrot muihin liikelaitoksiin tehdään vuoden 2011 alussa (kierrätys- ja käsivaraston toiminnot vuoden 2011 aikana). Talotoimiliikelaitos aloittaa Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy: n in – house tytäryhtiönä vuoden 2012 alussa. Toiminnan vakiinnuttua tutkitaan mahdollisuudet osallistua seudulliseen palvelutuotantoon sekä aitoon kilpailuun markkinoilla. Talotoimiliikelaitos

2. Toimintaympäristön analyysi • • • 94 Yhtiö keskittyy kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnossapitoon ja peruskorjauksiin. Turun ympäristössä toimii useita liikevaihdoltaan keskisuuria rakennusliikkeitä mm. (Rakennus-Lunden Oy, Varpe Oy, Rakennus. Salama Oy) Liikevaihdoltaan selkeästi suurempia (liikevaihto yli 30 mil. €) ovat mm. Rakennusosakeyhtiö Hartela, NCC, Skanska Talonrakennus Oy. Samaa kokoluokkaa (liikevaihto yli 15 milj. €) olevia rakennusliikkeitä ovat mm. Palmberg TKU Oy ja Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy. Kilpailu korkeasuhdanteen aikana on pienempää, jolloin myös toimintaedellytykset yhtiölle ovat suotuisammat ja tytäryhtiön merkitys suhdannetasaajana korostuu. Matalasuhdanteessa kilpailu on kireämpää. Tällöin pitäisi myös tytäryhtiöllä olla mahdollisuus oikealla resurssoinnilla sopeuttaa toimintaa markkinoita vastaavasti. Talotoimiliikelaitos

2. Toimintaympäristön analyysi Turun seutu Liikevaihto Tulos ennen satun. eriä ja varauksia Liikeylijäämä Taseen arvo Omava Henkilöstö raisuus Talotoimiliikelaitos (2009) 0, 126 3, 07 Palmberg TKU Oy (2008) 29, 01 - 0, 23 36, 99 114 henkilöä Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy (2008) 95 23, 01 16, 9 0, 09 7, 98 53 henkilöä Lähde: Rala 5, 6 % 188 htv

3. Kehitysvisio • • Tytäryhtiön perusperiaatteina ovat toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus sekä hyvä laaduntuottokyky huomioiden markkinoiden vaatimukset. • Tytäryhtiöllä on oltava mahdollisuus tuottaa palvelu mahdollisemman tehokkaasti ja joustavasti parhaaksi katsomallaan tavalla. • Tytäryhtiön tavoitteena on palveluiden kehittäminen markkinaehtoiseksi mm. monialaosaajien kouluttamisella • 96 Talotoimi in - house tytäryhtiön toiminta -ajatuksena on tuottaa korjausrakentamis- ja kunnossapitopalveluita ja LVI – palveluita Turun kaupunkikonsernille sekä Turun seudun kunnille. Tytäryhtiön tarkoituksena on myös kaupungin julkisten rakennusten hyvän ”maaston tuntemisen” kautta tuottaa lisäarvoa korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa.

4. 1 Selvitettävät asiat / valmisteltavat asiakokonaisuudet: Talous • taloudellinen kannattavuus • • • yhtiön tasejärjestelyt, aloittava tase rahoitus: sopimuskäytännöt verotukselliset asiat riskianalyysit yhtiölle siirtyvä omaisuus ja luovutustapa (myynti tai vuokraus) selvitettävä erikseen • eläkejärjestelyt 97 Talotoimiliikelaitos

4. 2 Selvitettävät asiat / valmisteltavat asiakokonaisuudet: Henkilöstö • • • 98 Henkilöstön asema ei heikkene muutoksessa. Yhtiöittämisen yhteydessä Turun Talotoimiliikelaitoksen työsuhteinen henkilöstö siirtyy ja virkasuhteinen henkilöstö otetaan perustettavaan tytärosakeyhtiön palvelukseen. Virkasuhteessa olevien henkilöiden virat muutetaan työsuhteisiksi. Yhtiössä sovelletaan siirtymähetken kunnallisia työehtosopimuksia ja eläkejärjestelmää. Henkilöstö siirtyy tytäryhtiön palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaan (TSL 1 luku 10 § ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 25 §). Talotoimiliikelaitos

4. 2 Selvitettävät asiat / valmisteltavat asiakokonaisuudet: Henkilöstö, muut sovittavat asiat - virka- ja työehtosopimukset - vuosilomat - irtisanomissuoja - takaisinottovelvollisuus - palkkasaatavat - pitämättömät vuosilomat - työaikasaldo - työaika - eläke-edut - vakuutusturva - työterveyshuolto - palkalliset vapaat - paikallisten sopimusten soveltaminen - luottamusmiestoiminta - yhteistoiminta - työsuojelu Liikelaitoksessa sovittuja paikallisia sopimuksia jatketaan ja palvelussuhteen kestoon perustuva palkallinen vapaa säilyy. Luottamusmiestoiminta ja työsuojelu sekä YT/TS -toimikunta -menettelyt pysyvät nykyisellään. Työterveyshuollossa tai vakuutusturvassa ei ole 99 tarpeen tehdä muutoksia.

5. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksessa • • Ohjausryhmän muodostaa apulaiskaupunginjohtaja (pj. ) ja hänen nimeämänsä henkilöt. • Hankeryhmän muodostaa Talotoimiliikelaitoksen johtoryhmä (jossa henkilöstön edustus) ja tarvittavat asiantuntijat (mm. henkilöstö, talous, laki, viestintä). • Hankeryhmän tehtävänä on huolehtia yhtiöittämisen valmistelusta siten, että tarvittavat päätökset voidaan tehdä ja luoda näin edellytykset liikelaitoksen toiminnan siirtämiselle perustettavalle osakeyhtiölle (taloudelliseen kannattavuuteen, tilaajatoimintoihin, kehittämiseen, yhtiön tasejärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä). • Hankeryhmän vastuulla on osakassopimuksen ja sen liitteiden ja yhtiön yhtiöjärjestyksen valmistelu sekä muiden työryhmien työskentelyn koordinointi. • 100 Rakennemuutoksen valmistelu tehdään ohjausryhmässä ja hankeryhmässä. Muita liikelaitoskohtaisia työryhmiä perustetaan tarvittaessa. Talotoimiliikelaitos

6. Työvaiheet ja aikataulu Suunnitelma jakautuu kolmeen osaan: I) arvonmääritykset ja taloudelliset laskelmat, II) yhtiön perustamispäätös sekä III) toteutus Tytärosakeyhtiön perustamisesta esitetään päätettäväksi siten, että yhtiö aloittaa 1. 1. 2012. Yhtiön perustamisen käytännön järjestelyistä johtuen perustamispäätös on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä 2010 1 -3 kk 4 -10 kk 11 -12 kk 2011 1 -5 kk 2012 5 -6 kk 7 -12 kk Suunnittelu Perustamisen linjapäätös kv: ssa marraskuu Sopimusneuvotelut Perustamispäätös Kv: ssa kesäkuu Neuvot-telu Toteutus Työsuunnitelman hyväksyminen Ohjausryhmän asettaminen Yt-menettelyt 101 Arvonmääritys Laskelmat yhtiöittämi-sen vaikutuk-sista ja kannattavuudesta Asiantuntijaselvitykset Yt-menettely Osakassopimus luonnos Yhtiöjärjestys luonnos Alustava alkava tase Yt-menettely Henkilöstösiirrot Henkilöstösopimus Palvelusopimukset Yt-menettely Osakassopimus Yhtiöjärjes-tys Rekisteröinti Alkava tase Yt-menettely Muut sopimukset Yt-menettely In-house tytäryhtiö aloittaa toiminnan Mahd. muut osakkaat

7. Toimintojen ja henkilöstön muutokset, luonnos Talotoimiliikelaitos Vastaanottavat Suunnittelu kaikki Tilaliikelaitos Asiantuntijat Hallintopalvelut Tuotanto osa osa kaikki Verstastoiminnot Varasto ja kuljetus 102 Uusi Yhtiö kaikki Kiinteistöpalvelull Talotoimiliikelaitos Siirtyy 30 -40 henk. Haloke

8. Viestintä ja yt-menettely • • • 103 Muutoksesta viestitään prosessin etenemisen myötä aktiivisesti käyttäen eri välineitä. Henkilöstön edustus on mukana prosessin eri vaiheissa. Yhteistoimintamenettely järjestetään sopimusten ja päätösten mukaiseksi. Perusyhteistyöorganisaatiot ovat liikelaitoksen yhteistoimintaelin, työpaikkakokoukset (8 työpaikkaa), tiedotustilaisuudet. Viestinnästä ja yt -asioista laaditaan erillinen suunnitelma. Merkittävistä muutoksista yt-menettely. Talotoimiliikelaitos

9. Muu liikelaitoksen toiminnan kehittäminen Kehittämisalueita ovat mm. • • 104 Organisaation rakenteen kehittäminen Toiminnan kehittäminen markkinaehtoiseksi Sopimuskäytännöt Palkkaus/ palkitsemisjärjestelmä Laatujärjestelmä Tuotteistaminen Osaamisen kehittäminen mm. moniosaajakoulutukset Työhyvinvointi Talotoimiliikelaitos

10. Luottamuselinkäsittely Johtokunta Kaupunginhallitus 03/2010 Seminaari johtokunnille 04/2010 Liiketoimintasuunnitelma 04 -10/2010 Ohjaa, valvoo, huolehtii ja seuraa rakennemuutosprosessiin kuuluvien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta 11/2010 Talotoimitytäryhtiön yhtiöittämisen periaatepäätös 12/2010 Henkilöstön siirtopäätös 05/2011 Talotoimitytäryhtiön perustamispäätös Kaupunginvaltuusto: 12/2010 Talotoimiyhtiön yhtiöittämisen periaatepäätös 06/2011 Talotoimiyhtiön perustamispäätös 105 Talotoimiliikelaitos

Vesiliikelaitoksen Rakennemuutossuunnitelma 106

1. Omistajapolitiikan linjaukset • • 107 Selvitetään yksityiskohtaisesti vesi- ja viemäriverkostojen omistukseen, hallintaan ja operointiin liittyvät toimintamallit osana mahdollisen seudullisen yhtiön valmistelua. Tavoitteena on muodostaa Turun vesiliikelaitoksesta yhdessä muiden kunnallisten vesilaitosten kanssa kuntien omistama vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkosto-omaisuutta. Seudullisen vesihuoltokokonaisuuden tulee olla osa Turku konsernia ja kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena sekä elinkeinoelämän, että kuluttajien näkökulmasta. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Vesiliikelaitos

Muita yhtiöittämisen perusteita: • • 108 Seudullisella vesihuollon yhteistyöllä on saavutettavissa toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Osakeyhtiömuoto on selkein ja tehokkain tapa tuottaa seudullisia palveluita. Vesilaitoksen liiketoiminta on selkeästi luonteeltaan osakeyhtiömuotoon soveltuvaa. Konsernille ei tule lisäarvoa vesilaitoksen yhtiöittämisestä kaupungin yksin omistamaksi yhtiöksi. Vesiliikelaitos

2. Toimintaympäristö – kehittämisen perusta • • 109 Vesihuoltoon on perustettu seudulliset yhtiöt puhdistamaan jätevettä ja tuottamaan tekopohjavettä. Kunnalliset vesilaitokset huolehtivat verkostosta, asiakassuhteista ja palvelujen ostamisesta em. yhtiöiltä. Vettä ja jätevettä joudutaan siirtämään kuntien rajojen yli myös kunnallisessa verkostossa, jolloin tarvitaan sopimuksia => yhdessä yhtiössä verkostoja hyödynnetään tehokkaammin ja hallintomenettelyt ovat yksinkertaisemmat Yhtiöiden ja kuntien toiminnoissa on päällekkäisyyksiä ja niissä tarvitaan samanlaista osaamista => yhdessä yhtiössä resurssien käyttö olisi tehokkaampaa. Seudun laitokset kilpailevat rekrytoinnista keskenään ja lisäksi muiden seutukuntien kanssa. Suuri seudullinen vesihuoltoyhtiö on kilpailuetu rekrytoinnissa. Vesiliikelaitos

3. Kehitysvisio • • Yhtiöittämiseen riittää alkuvaiheessa kumppaniksi keskeiset naapurikunnat. Yhtiö perustetaan siten, että muilla seudun kunnilla on myöhemmin mahdollisuus liittyä yhtiön osakkaaksi. • Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy liitetään erillisestä valmistelusta samaan yhtiökokonaisuuteen esim. fuusioimalla tai tytäryhtiöinä, kun tekopohjavesilaitos toimii tuotantokäytössä. • 110 Vesilaitoksesta perustetaan yhdessä Turun seudun muiden vesilaitosten kanssa seudullinen osakeyhtiö, joka omistaa ja ylläpitää verkostoa sekä vastaa asiakassuhteista. Kaikki vesihuoltopalvelut tuotetaan yhdessä seudullisessa yhtiössä seuraavalla valtuustokaudella Vesiliikelaitos

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on: • • Yhtiön tuottaa vesihuoltopalveluita seudun asukkaille ja elinkeinotoiminnalle. Muussa liiketoiminnassa tavoitteena on tuottaa voittoa tai lisäarvoa asiakkaille. • Yhtiön toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa ja se pystyy omarahoitteisesti tekemään tarvittavat korjausinvestoinnit sekä laajentamaan palveluaan uusille alueille. Kuntien rahoitusta tarvitaan ainoastaan liiketoiminnallisesti kannattamattomien, mutta kunnan maankäyttö- tai elinkeinopoliittisesti tärkeiden infra-hankkeiden toteuttamisen tukemiseen. • 111 Yhtiön toimialana on vesihuolto ja siihen liittyvä muu liiketoiminta. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä osakkeita ja osuuksia koti- ja ulkomaisissa yrityksissä. Vesiliikelaitos

4. Selvitettävät asiat Seudullisen yhtiön perustamista varten selvitetään omistajapolitiikan linjaukset huomioon ottaen • Taloudellista kannattavuutta ja hinnoittelua • Yhtiön tasejärjestelyjä • Henkilöstöön liittyviä kysymyksiä Erityistä huomiota • Verokysymyksiin • Arvon määrityksiin tuotto- ja nykykäyttöarvolaskelmien perusteella • Kunta – vesilaitos rajapintaan maankäyttöön ja tilaajatoimintaan liittyvissä asioissa Aloittava tase – Rahaliikenne – Rahoitus - Riskit 112 Vesiliikelaitos

• • 113 Taloudellinen selvitys liittyy perustettavan yhtiön toimintaedellytyksiin kuntien linjaamien reunaehtojen (omistajapolitiikka) kautta. Arvonmääritykset tehdään kaikissa kunnissa samalla tavalla. Vesihuoltoliiketoiminnan arvo määriteltäneen nykykäyttöarvon ja tuottoarvon yhdistelmällä Kunta-vesilaitos rajapinnassa keskitytään erityisesti vesihuollon toiminta-alueisiin ja kehittämissuunnitelmiin, verkoston laajentamisen periaatteisiin sekä saneerauksien koordinointiin katutöiden yhteydessä. Verkoston laajentamisessa painopiste on investointien yhteensovittaminen sekä liiketoiminnallisesti kannattamattomien uudisinvestointien rahoitus. Yhtiölle siirtyvä omaisuus ja luovutustapa (apportti, myynti tai vuokraus) selvitetään erityisesti verotuksen näkökulmasta. Vesiliikelaitos

5. Työvaiheet ja aikataulu Suunnitelma jakautuu kolmeen osaan: I) arvonmääritykset ja taloudelliset laskelmat, II) yhtiön perustamispäätös sekä III) toteutus Osakeyhtiön perustamisesta esitetään päätettäväksi siten, että yhtiö aloittaa 1. 1. 2012. Yhtiön perustamisen käytännön järjestelyistä johtuen on tehtävä ensin aiesopimus, jolla varmistetaan mukaan lähtevät kunnat. Näiden kanssa jatketaan sopimusneuvotteluja ja toiminnan yhteensovittamista ennen perustamispäätöstä. 2010 1 -3 / 2010 4 -9 / 2010 Suunnittelu Arvonmääritys Sopimusneuvottel u (Kv aiesopimus joulukuussa 2010) Perustamispäätös Toteutus Neuvottelut Työsuunnitelman Hyväksyminen Laskelmat yhtiöittämisen vaikutuksista ja kannattavuudesta Alustava alkava tase Osakassopimus Talousarvio ja toimintasuunnitelma TSP Oy: n ja TSV Oy: n liittäminen vesihuoltokokonai suuteen Yt-menettelyt henkilöstön informoiminen valmistelusta, henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset Ohjausryhmän asettaminen Yt-menettelyt /henkilöstön informoiminen valmistelusta 114 Yt-menettelyt / henkilöstöön asemaan liittyvät kysymykset tiedottaminen hankkeen etenemisestä 2011 1– 4 /2011 2012 -2013 2011 Yhtiöjärjestys 2 -12 / 2011 Henkilöstösopimus Rekisteröinti Palvelusopimukset Yt-menettelyt henkilöstösopimuk sesta ja henkilöstösiirroista Toimintojen yhteensovittamine n Taksapäätökset

6. Valmistelutyön organisointi liikelaitoksessa • • Operatiiviseen selvitystyöhön perustetaan työryhmiä, joiden jäseninä on ko. työtä tekeviä sekä muita asiantuntijoita mukana olevista kunnista. Ryhmiä perustetaan asiakaspalveluihin, tieto- ja ohjausjärjestelmiin, verkoston ylläpitoon sekä rakentamiseen. • Liikelaitokselle muodostetaan hankeryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungin edusta ja omistajapolitiikan toteutumisesta seutuyhteistyössä. • Hankeryhmään kuuluu: liikelaitosjohtajan lisäksi talouden ja henkilöstön vastuualueiden edustajat, hallintopäällikkö ja controller. Ryhmä kutsuu tarvittaessa muita asiantuntijoita. • 115 Yhtiöselvitys tehdään seudullisena ja konsulttivetoisena. Valmistelutyöryhmä muodostuu mukana olevien kuntien vesihuoltovastaavista. Työtä ohjaa teknisen sektorin seudullisen yhteistyön koordinointiryhmä. Yhteistoimintamenettely käydään vesilaitoksen yhteistoimintaryhmässä ja myöhemmin seudullisesti, jolloin neuvotteluosapuolena ovat alueorganisaatiot. Vesiliikelaitos

7. Toimintojen ja henkilöstön muutokset Verkoston rakentaminen, työpajat Työpajatoiminnot ja rakentaminen siirretään teknisiin palveluihin Verkoston ylläpito, asiakaspalvelu Muiden kuntien vesihuolto-ja viemärien ylläpito (Tekpa) siirretään yhtiöön Vedenkäsittely Vesilaitoksen vedenkäsittelyhenkilöstöä siirretään TSV: hen Logistiikka Kiinteistöjenhoito 116 Logistiikkatoiminnat siirtyvät Halokeen Kiinteistöpalveluihin

• • Yhtiön palveluksessa on perustamisvaiheessa n. 130 henkilöä. • Perustamisvaiheessa henkilöstömäärän tarve on suurempi, koska toimintojen yhteensovittaminen ja henkilöstön koulutus seudulliseen toimintaan vaatii resursseja. Eläköitymisen myötä henkilöstömäärä optimaalinen n. 3 vuodessa. • Tilaajaosaamista vahvistetaan. Erityisesti on huolehdittava, että perustettavassa yhtiössä on osaamista veden ja jätevedenpuhdistuksen ostoon. Tekemistä ostetaan kunnallisilta ja yksityisiltä yhtiöiltä. • 117 Siirrettävät henkilöstömäärät riippuvat muiden kuntien henkilöstörakenteesta. Mikäli laitostoiminnat (TSP ja TSV) yhdistetään verkostoyhtiöön, nousee henkilöstömäärä 140: een. Oikein ajoitettuna voidaan hyödyntää eläköitymistä. Vesiliikelaitos

• • Perustettavaan Yhtiöön palkataan henkilöstö mukana olevista kunnista samoilla periaatteilla • Virkasuhteessa olevien työntekijöiden virat muuttuvat työsuhteisiksi toimitusjohtajaa lukuun ottamatta • Yhtiössä sovelletaan siirtymähetken työehtosopimuksia ja eläkejärjestelmää • 118 Henkilöstön asema ei heikkene muutoksessa Henkilöstö siirtyy liikelaitoksen palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaan (TSL 1 luku, 10 § ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 25 §). Vesiliikelaitos

Selvitettävä mukaan tulevien kuntien käytännöt ja paikalliset sopimukset seuraavissa asioissa. Yhtiön on varattava sopeutumisraha erojen tasoittamiseksi viiden vuoden aikana. Virka- ja työehtosopimukset Vuosilomat Irtisanomissuoja Takaisinottovelvollisuus Palkkasaatavat Pitämättömät vuosilomat Työaikasaldo Työaika 119 Vesiliikelaitos Eläke-edut Vakuutusturva Työterveyshuolto Palkallinen vapaa Paikallisten sopimusten soveltaminen Luottamusmiestoiminta Yhteistoiminta Työsuojelu

8. Muu liikelaitoksen toiminnan kehittäminen Vesilaitoksen toiminnan kehittämisen painopisteinä ovat: - asiakaspalvelu - hulevesien hallinta - verkosto-omaisuuden hallinta - veden laadun säilyminen verkostossa - tonttituotanto - taksarakenteen kehittäminen 120 Vesiliikelaitos

9. Viestintä ja yt-menettely Koska hanke on seudullinen, on huolehdittava, että viestintä eri kunnissa on samanaikaista. Ensimmäisessä vaiheessa viestintä liittyy valmisteluprosessiin (mitä tehdään, mikä on aikataulu, mikä on tavoite, miten menetellään ja miten voidaan vaikuttaa). Toisessa vaiheessa viestintä kattaa seutuyhtiön malliin, toteutukseen ja henkilöstöön liittyvät kysymykset. Aiesopimuksen jälkeen viestitään yhtiön perustamiseen liittyvistä asioista mukaan lähtevissä kunnissa. Vesilaitoksella asiaa valmistellaan johtoryhmässä ja käsitellään yt-ryhmässä, sekä työpaikkakokouksissa. Henkilöstö on asiantuntijaryhmissä mukana valmistelemassa seudullista yhtiötä. Asiantuntijaluottamuselimille (johtokunnat, lautakunnat) järjestetään vähintään 2 tiedotus- ja keskustelutilaisuutta, joiden sisältö on sama kuin yllä on esitetty. Seutuyhtiön konkreettinen malli esitellään ennen kuin lauta- ja johtokunnat lausuvat konsulttiselvityksestä. Yt-menettely on kuvattu aikajanana prosessikaaviossa. Aiesopimuksen jälkeen henkilöstön asemaan ja siirtoihin liittyvät seikat käsitellään seudullisena ytmenettelynä. 121 Vesiliikelaitos

10. Luottamuselinkäsittely Johtokunta • päätös seutuyhtiöselvitykseen osallistumisesta 21. 1. 2010 • informaatio selvityksen vaiheistuksesta ja sisällöstä 3 -4/2010 ja 8 -9/2010 • lausunto operatiivisesta toiminnasta ja seutuyhtiömallista 10/2010 Konsernijaosto • rakennemuutosmallin hyväksyntä 3/2010 • omistajanäkökulma omistajaohjaus, arvonmääritys ja tuottoarvo sekä hallituspaikka selvityksiin/esityksiin 6 -10/2010 • hallituksen jäsenet, toiminnallisten tavoitteiden määritykset 8/2011 Kaupunginhallitus • päätös seutuyhtiöselvitykseen osallistumisesta 1. 2. 2010 • esitys seutuyhtiön aiesopimuksesta 11/2010 • seutuyhtiön perustamiseen liittyvät valmistelupäätökset 1/2011 • esitys seutuyhtiön perustamisesta 5/2011 Kaupunginvaltuusto • aiesopimus seutuyhtiön perustamisesta 12/2010 • päätös seutuyhtiön perustamisesta 6/2011 • omaisuusjärjestelyt 9/2011 122 Vesiliikelaitos