Varhaiskristillisyyden leviäminen kulttuurievoluutiona I P Luomanen syksy 2017

Varhaiskristillisyyden leviäminen kulttuurievoluutiona I P. Luomanen, syksy 2017

Biologisesta evoluutiosta kulttuurievoluutioon l Biologisen evoluution peruskomponentit l l l Variaatio Yhteensopivuus ympäristön kanssa ja sopeutuminen/sopeutumattomuus siihen Kyky tuottaa jälkeläisiä ja ominaisuuksien periytyminen POHDINTA: Mitä nämä tarkoittavat kulttuurin alueella. Mitä pitää ottaa huomioon? Miten biologinen ja kulttuurinen poikkeavat?

Ricerson ja Boyd Kulttuurinen ja biologinen yhteisevoluutio

Kristinuskon kehittyminen – paljon teorioita, vähän evoluutiota n Paljon teorioita… n n Esim. Ferdinand Christian Baurin hegeliläinen tulkinta: teesi (juutalaiskristillisyys) => antiteesi (paavalilainen kristillisyys) => synteesi (katolinen kristillisyys) Vähän evoluutiota, koska…. n Humanistisilla aloilla huonoja muistoja evoluution soveltamisesta kulttuurintutkimukseen n 3/16/2018 Herbert Spencerin ajattelusta ammentava sosiaalidarwinismi Eugenetiikka Julkista keskustelua hallitsee kreationistien ja evoluutioteorian kannattajien välinen kädenvääntö. 4

Uuden uskonto ja evoluutio keskustelun herättäjiä n Esim. Richard Dawkins: n n n Kognitiivinen uskontotiede n n n God Delusion, 2006, suom. Jumalharha, 2011. Uskonto on tarpeeton ja vaarallinen, evoluution ohessa vahingossa syntynyt ilmiö. Se vetoaa kuitenkin tehokkaasti ihmisten mieliin ja onnistuu sen vuoksi leviämään kulttuurissa ”mielen viruksena” Monitieteinen tutkimusalue: neurotieteet, kognitiotiede, kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, antropologia, evoluutiopsykologia ja psykologia. Leda Cosmides & John Tooby, Steven Pinker, Pascal Boyer, etc. => rituaalitutkimus , uskomusten ”epidemiologia” Arvioita: Armin Geertz, John Bulbulia Uskonnon vaikutus ryhmän selviämiseen ja moraaliin? n n n Moraalinen toiminta mahdollista ilman uskontoakin, mutta… Tukeeko ajatus yliluonnollisesta tarkkailijasta moraalia? Ovatko uskonnolliset yhteisöt muita kestävämpiä? (ilmeisesti) 3/16/2018 5

Starkin vastaanotto n n Käännetty yhdeksälle kielelle: saksa, hollanti, espanja, kreikka, italia, korea, japani, kiina Vetoaa konservatiivisiin evankelikaaliisiin piireihin? Appeals to evengelical-conservative circles? n David Sloan Wilsonin lausunto Starkista: ”Arguably the most dynamic current research program” (Darwin’s Cathedral, 48) n Vetoaa selvästi luonnontieteiden puolelta lähestyviin uskonnontukijoihin

Viittauksia Starkiin ryhmävalintaa analysoitaessa n David Sloan Wilson: Darwin’s Cathedral: Evolution, Religion, and the Nature of Society (2002) n n W. D. Runciman: “The Diffusion of Christianity in the Third Century AD as a Case-Study in the Theory of Cultural Selection. ” n n Evoluutiobiologiaa Historiallista sosiologiaa Peter Richerson and Robert Boyd: Not by Genes Alone: How Culture Transformed Human Evolution. n Kulttuurievoluutiota

Kristinusko ja kaupunkien kurjuus To cities filled with the homeless and impoverished, Christianity offered charity as well as hope. To cities filled with newcomers and strangers, Christianity offered an immediate basis for attachments. To cities filled with orphans an widows, Christianity provided a new and expanded sense of family. To cities torn by violent ethnic strife, Christianity offered a new basis for social solidarity (Stark 1997, 211; line breaks added)

Starkin teesit n n ”Central doctrines of Christianity prompted and sustained attractive, liberating and effective relations and organizatons. ” ”I believe that it was the religions particular doctrines that permitted Christianity to be among the most sweeping and successful revitalization movements in history. ” (Stark, The Rise, 211; italics added)

Varhaiskristillisyys ja ryhmävalinta n Stark on ongelmallinen, koska n n n Soveltaa vaihtoteoriaa/rationaalisen valinnan teoriaa Älykkään suunnittelun (ID) kannattaja Uskonnollisten ”keksintöjen” lähde: uskonnolliset innovaattorit/revelation Viimeisimmissä julkaisuissa kritisoi ja jopa väheksyy raamatuntutkimusta. Starkin hahmottaman kristillisen voittokulun eettisyys? 3/16/2018 11

David Sloan Wilson 3/16/2018 12

David Sloan Wilson, Darwin’s Cathedral: n Wilsonin analyysin peruselementit (tukeutuu Starkiin): n n Ympäristö : kreikkalais-roomalainen kulttuuri ja yhteiskunta. Variantit joiden kanssa kristinusko kilpaili olivat juutalaisuus sekä kreikkalais-roomalainen kulttuuri ja uskonto Valinta on pääasiassa seurausta siitä, että kristityt ja heidän yhteisönsä, jotka selviävät paremmin, kuljettavat mukanaan kulttuurisia varianttejaan. Kääntymyksellä on myös merkitystä, mutta se samalla liittyy kristinuskon selviämiseen.

David Sloan Wilson’s Darwin’s Cathedral: n n Elaine Pagelsiltä Wilson on saanut ajatuksen siitä, että evankeliumeilla ja paikallisilla seurakunnilla, joiden tarpeisiin evankeliumit kirjoitettiin, on tiivis yhteys keskenään. MUTTA… Johtopäätöksiä, ongelmia: n Tämän tyyppistä adaptaatiota voidaan luonnehtia ohjatuksi valinnaksi, R & B: n kategorioissa n Mutta liittyykö tämä todella paikallisten yhteisöjen säilymiseen? Stanley Stowers kyseenalaistanut. n Taustalla oleva logiikka(? ): Kun seurakunnat saivat omat evankeliumit, ne olivat alttiimpia, yhteisöä luoville tekijöille, joita on ladattu kanonisiin evankeliumeihin

Wilsonin analyysi: Havaintoja / Ongelmia n Kilpailun ympäristö on toinen, kun siirrytään puhumaan evankeliumeista ja niiden taustalla olevista yhteisöistä (“kristilliset seurakunnat”? ) n n n Kyse ei vain kristittyjen henkilöiden selviämisestä, jotka kantavat mukanaan “oppia”: Evankeliumien voidaan ajatella kilpailevan keskenään kulttuurisina tuotteina. Kyse on kulttuurista tuoteista, joiden selviäminen ei ole pelkästään kiinni ryhmien selviämisestä, vaan mukana on myös muita kulttuuriseen välittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Wilson ei kiinnitä tähän huomiota, mutta seuraava esimerkki tekee niin.

Gerd Theissen 1984 2012

Gerd Theissen n n n Heidelbergin yliopiston emeritus-professori Uranuurtaja sosiaalitieteellisen raamatuntutkimuksen saralla Theissen, G. (1977). Soziologie der Jesusbewegung: Ein Beitrag zur Entstehungsgeschichte des Urchristentums. Munich, Kaiser. Theissen, G. (2007 (=1984)). Biblical Faith: An Evolutionary Approach. Minneapolis, MN, Fortress Press. Theissen, G. (1989). Galilealaisen varjossa. Helsinki, Kirjapaja. Theissen, G. (1999). A Theory of Primitive Christian Religion. London, SCM Press.

Gerd Theissen, Biblical Faith: An Evolutionary Approach. 1984 n Selittää raamatullista uskoa evoluutioteorian puitteissa. Kirjan jäsennys: n Evoluution teoria n n n tieteellisen ajattelun ja uskon suhde biologisen ja kulttuurisen evoluution suhde Usko yhteen ja ainoaan Jumalaan Usko Jeesus Nasaretilaiseen Usko Pyhään Henkeen.

Theissenin analyysi evoluutiosta n Keskustelee evoluution kolmesta keskeisestä tekijästä: n n variantit valinta n n Oppimisen merkitys (palataan seuraavalla luennolla tähän, R&B: n vertailussa) sopeutuminen ja säilyminen

Mitä on kulttuuri? n n n Vähentää valintapainetta säätelemällä käyttäytymistä Tekee mahdolliseksi ihmisen elämän myös sellaisissa tilanteissa, joissa se olisi mahdotonta ilman kulttuuria. “Culture begins where human beings reduce the pressure of selection by intelligent behaviour, i. e. it also makes human life possible where it would have no chance of survival without its deliberate intervention. Culture is diminution of selection through change and differentiation in behaviour. At the same time it creates new forms of pressure of selection: “hard” selection is replaced by “soft” selection. “ (p. 13; italics added)

Mitä on uskonto? n n Jos kulttuuri vähentää valintapainetta, uskonto on kulttuurin keskipisteessä. “The thesis of this book is that if culture generally is a process which reduces selection, religion is at the heart of human culture. It is a rebellion against the principle of selection. It makes human beings open to a greater reality before which each individual has infinite value and is absolutely equal. Experiences with this reality are gathered together in exemplary form in the Bible. ” (p. 49; italics added)

Gerd Theissen n Lähtökohtana ongelma: tieteellisen ajattelun ja uskon välillä on kolme ristiriitaa: n Tieteellinen ajattelu on hypoteettista, usko apodiktistä (välittömästi varmaa tai loogisesti johdettavissa). n Tieteellinen ajattelu on osoitettavissa vääräksi; usko haastaa tosiasiat. n Tieteellinen ajattelu iloitsee poikkeamista; usko perustuu konsensukseen.

Taustaa: Evolutionaarinen epistemologia ja resonanssi n n “Evolutionary epistemology regards the hypothesis of human knowledge as a continuation of that comprehensive process of adaptation of life to reality which governs all organic structures. Knowledge is the adaptation of cognitive structures to reality, the accommodation of thought to experience. Conversely: life forms knowledge” (p. 19; italics added) “Eksistentiaalinen kokemus resonanssista” n n on tärkeä osa Teissenin evolutiivista ajattelua. Resonanssia voi kokea monilla ihmiselämän alueilla: luonnossa, taiteessa, musiikissa ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Todellisuuden keskuksen (central reality) Theissen samaistaa uskonnolliseen käsitykseen jumalasta. 3/16/2018 23

Pohdinta parin kanssa n Mitä Theissen tarkoittaa evolutiivisella epistemologialla?

Theissen, osa yksi: Ristiriidat suhteellistuvat n Ensimmäinen ristiriita relativoituu : n n n Hypoteettinen tieteellinen ajattelu ja usko eivät ole vastakohtia, koska molemmat ovat tapoja käsitellä tuntematonta todellisuutta. Tieto on kognitiivisten rakenteiden mukautumista todellisuuteen, mutta tieto on vääjämättä hypoteettista. Myös usko yrittää mukautua äärimmäiseen todellisuuteen ja usko merkitsee tietoisuutta koko elämän hypoteettisuudesta.

Ristiriidat suhteellistuvat n Toinen ristiriita relativoituu n Todistettavuus kontrolloi tiedettä ja usko haastaa tosiasiat, mutta viime kädessä nämä eivät ole vastakkaisia, koska kumpikin ovat tapoja käsitellä valintapainetta

Ristiriidat suhteellistuvat n Kolmas ristiriita relativoituu n n n Vaikka tiede iloitsee poikkeamista ja usko perustuu konsensukseen, viime kädessä kyse on muutoksen vauhdista. Sekä tiede että usko ovat alttiita mutaatioille, mutta molemmat ovat myös konservatiivisia. “No one can rule out the possibility that there will be new revelatory figures in the future. ” (p. 35)

Theissenin keskeiset uskonkappaleita koskevat argumentit n Part Two: Faith in the One and Only God: Biblical Monotheism in an Evolutionary perspective n Pakkosiirtolaisuuden olisi pitänyt merkitä Jahve-uskon tuhoa. Näin ei käynyt. Usko toimi valintaa vastaan ja teki Jahvesta kaikkien kansojen Jumalan. On vain yksi Jumala, mutta Israel on tehnyt väärin. 3/16/2018 28

Theissenin keskeiset uskonkappaleita koskevat argumentit n Part Three: Faith in Jesus of Nazareth: New Testament Christology in Evolutionary Perspective n 3/16/2018 Jeesuksen julistus: poistaa ryhmien väliset rajat (jätä perheesi, rakasta vihollistasi); eettinen radikalismi poistaa mahdollisuuden tuomita toisia, koska kaikki ovat syyllisiä; takaa arvon niille, joita raaka luonnon valinta ei suosi. 29

Theissenin keskeiset uskonkappaleita koskevat argumentit n Part Three: Faith in Jesus of Nazareth: New Testament Christology in Evolutionary Perspective n Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen merkitys: s. 103 -104: "In his dying Jesus is a 'martyr' to the human inability to live with one's fellow human beings - not only on a personal level, but also in the context of social structures and conflicts. It is this same inability against which his preaching is directed“. Ja vähän myöhemmin, ylösnousmuskuvausten jälkeen. "The disciples had to understand this appearance as a sign from God that the one who seemed to have failed had in reality proved victorious. " 3/16/2018 30

Kulttuurievolutiivisten selitysten arviointia n n n Onko mahdollista määritellä ympäristö varianteille? Onko todisteita variaatiosta? Onko merkkejä varianttien välisestä kilpailusta kyseessä olevassa ympäristössä? Onko mahdollista jäljittää valinnan mekanismeja? Millaisia välitysprosesseja (lisääntymistä) esiintyy ja missä määrin prosessiin sisältyy pysyvyyttä ja vaihtelua?

Johtopäätöksiä n n Jos luonnon evoluution ja kulttuurin evoluution analogia nähdää liian suorana ja tiukkana, selitykset eivät kohtaa todellisia kulttuurissa vaikuttavia tekijöitä. Vrt. Dawkinsin meemit ja Theissen abstrakti kuvaus Tarkempia, hienosyisempiä kuvauksia tarvitaa. R&B antavat tälle lähtökohtia. Perustekijöiden määrittelyssä on oltava huolellinen: ympäristö, variantit, valinnan mekanismit ja sälyminen/välittäminen eteenpäin. Evolutiivinen analyysi on mielekästä vain, jos on mahdollista järkevästi määritellä joitakin näitä komponentteja.