TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAUSTAA EDESSÄ OLEVIA HAASTEITA Väestön ikärakenteen muutos

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAUSTAA EDESSÄ OLEVIA HAASTEITA: Väestön ikärakenteen muutos Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu toisaalta esim. päiväkotien ja koulujen määrä vähenee Kansainvälinen ja kotimainen taloudellinen tilanne EU: n laajeneminen ja Suomen asema nettomaksajana Kansainvälisen verokilpailun kiristyminen Globaali kilpailun kiristyminen Tuottavuuden parantaminen ja toimintojen tehostaminen Kilpailukyvyn ylläpito Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen suuntaaminen Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAUSTAA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? § yhteistyö § verkostot ja verkostoituneet toimintamallit § epähierarkisuus § horisontaalisuus § eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen § oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta § tietoa jaetaan, ei pantata Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET HALLITUSOHJELMA: Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena lisätä: • kilpailukykyä • tuottavuutta • sosiaalista tasa-arvoa • alueellista tasa-arvoa • kansalaisten hyvinvointia • elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa Ohjelman avulla pyritään säilyttämään Suomen asema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET EI SANOJA, VAAN TEKOJA KOKO KANSAN TIETOYHTEISKUNTA KOHTI AVOIMEMPAA HALLINTOA Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET Ohjelman avulla koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitä horisontaalisella tasolla toteutettavat toimenpiteet eivät päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa sama koskee kaikkia politiikkaohjelmia (työllisyys, yrittäjyys, kansalaisvaikuttaminen) Tietoyhteiskuntaa kehitetään yhteisprojektina, jossa mukana: § valtionhallinto § kunnallishallinto § järjestöt ja yhdistykset § yritykset § kansalaiset Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET VALTIONHALLINTO EDISTÄÄ TIETOYHTEISKUNTAKEHITYSTÄ: § varmistamalla kansalaisten mahdollisuuden päästä nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin § kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia § luomalla uusia toimintatapoja ja sähköistämällä valtion omia palveluita ja hallintoa § edistämällä vastaavaa kehitystä kuntasektorilla ja elinkeinoelämässä § koulutuspoliittisilla toimenpiteillä § panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen § tukemalla muita tietoyhteiskuntasektorilla toimijoita § osallistumalla tietoyhteiskuntakehitystä edistäviin keskeisiin hankkeisiin Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN ORGANISOINTI Ministeriryhmä § pääministeri Vanhanen, pj § liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen, vpj § puolustusministeri Kääriäinen § 2. valtiovarainministeri Wideroos § opetusministeri Haatainen § valtiosihteeri Volanen, asiantuntija Tietoyhteiskuntaneuvosto Ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja ja hallinnollinen avustaja Ville-Veikko Ahonen lisäresursseja luvassa Ohjelmajohtajan ja ministeriöiden edustajien muodostama tietoyhteiskuntaohjelman johto- ja seurantaryhmä (vrt. muut politiikkaohjelmat) Osa-aluekohtaiset valmisteluryhmät ja jaostot Politiikkaohjelmien johtoryhmä Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TAE 2004 yleisperusteluteksti Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään poikkihallinnollinen tietoyhteiskuntaohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Ohjelman avulla pyritään myös säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä. Samalla koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitä horisontaalisella tasolla, jotta voidaan varmistua muun muassa siitä, että toteutettavat toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa. Tietoyhteiskuntaohjelma koostuu kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat: • tietoliikenneyhteydet sekä digitaalinen televisiotoiminta • kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen • koulutus, tutkimus ja tuotekehitys • sähköinen asiointi julkishallinnossa • sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen tietoyhteiskunnan keinoin • sähköinen liiketoiminta, sähköiset sisällöt ja palvelut • valtion oma tietohallinto • lainsäädännölliset toimenpiteet Merkittävä painopistealue koko ohjelman toteutuksen kannalta on yhteistyö eri toimijoiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantamalla edistetään puolestaan kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin. Ohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan vuosittain sekä kansallisten että EU: n tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavien muuttujien pohjalta ja ohjelmaan tehdään tarvittaessa tarkistuksia tämän seurannan pohjalta. Tietoyhteiskuntaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta talousarvion määrärahojen puitteissa: 25. 01. 22, 26. 98. 43, 28. 03. 21, 28. 52. 21, 28. 80. 20, 29. 10. 21, 29. 20. 30, 29. 40. 30, 29. 69. 22, 29. 69. 25, 29. 88. 22, 29. 88. 50, 29. 90. 30, 29. 90. 32, 30. 13. 44, 30. 14. 61, 30. 14. 62, 30. 21, 30. 32. 21, 30. 42. 21, 30. 61. 21, 31. 01. 22, 31. 60. 63, 31. 72. 42, 32. 10. 24, 32. 20. 22, 32. 20. 27, 32. 20. 28, 32. 20. 40, 32. 20. 83, 32. 30. 45, 32. 30. 47, 32. 30. 62, 33. 01. 63, 33. 32. 36, 33. 92. 50 ja 34. 06. 29. Lisäksi lähinnä useiden virastojen toimintamenomomenteille ehdotettuja määrärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtion tietohallinnon kehittämiseen.

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta lakkautettu Hallitusohjelman mukaisesti nimetty tietoyhteiskuntaneuvosto Pääministeri Vanhanen pj Liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen vpj Muut ministeriryhmän ministerit (puolustusministeri Kääriäinen, 2. valtiovarainministeri Wideroos ja opetusministeri Haatainen) Muilla ministereillä tai heidän määräämillään lisäksi osallistumisoikeus Järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten edustus, 36 kpl Pysyvät asiantuntijat, 7 kpl Ohjelmajohtaja pääsihteeri Muu sihteeristö ministeriöistä (VNK, SM, PLM, VM, OPMx 2, MMM, LVM, KTM, STM, TM) Asetettu valtioneuvostossa 4. 9. 2003 Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO Tietoyhteiskunnan kehittämistä ohjaava neuvottelu- ja koordinointielin Asettamispäätöksen mukaiset tehtävät: 1. Käsitellä tietoyhteiskunnan kehittämisen päälinjauksia 2. Ennakoida, seurata ja arvioida tietoyhteiskuntakehitystä ja sen vaikutuksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä tehdä niihin liittyviä sektorien välistä yhteistyötä edistäviä aloitteita 3. Seurata ja käsitellä tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä horisontaalisia aloitteita ja lainsäädäntöesityksiä sekä niiden toteutumista 4. Seurata tietoyhteiskuntakehitystä koskevia kansainvälisiä asioita ja tehdä ehdotuksia Suomen toimintalinjoiksi 5. Kehittää elinkeinoelämän ja hallinnon vuorovaikutusta tietoyhteiskunnan kehityshankkeissa 6. 7. Arvioida tietoyhteiskuntaohjelmaa ja sen edistymistä sekä raportoida maan tietoyhteiskuntakehityksestä hallitukselle Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

Lähde: Tietoviikko. fi 4. 9. 2003

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO JÄRJESTÖJEN, YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN EDUSTUS: Suomen Kuntaliitto Svenska Finlands Folkting Lapin liitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Fi. Com ry Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Kansaneläkelaitos Opetushallitus Maaseudun Sivistysliitto Työväen Sivistysliitto TSL ry Teknologian kehittämiskeskus Tilastokeskus Sitra TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO JÄRJESTÖJEN, YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN EDUSTUS: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Palvelutyönantajat ry / Tietoalojen Liitto ry AKAVA Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Suomen Yrittäjät Suomen Kuluttajaliitto Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO JÄRJESTÖJEN, YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN EDUSTUS: Yleisradio Oy Nokia Group Telia. Sonera Finland Oy Elisa Oyj Finnet-liitto ry Novo Group Oyj Tieto. Enator Oyj Osuuspankkikeskus Kesko Oyj Sanoma. WSOY Alma Media Oyj Arena Partners Oy Fortum Oyj Suomen Posti Oyj Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO PYSYVÄT ASIANTUNTIJAT: Aarnio Reijo, tietosuojavaltuutettu Hagman Rauni, ylijohtaja, viestintävirasto Saukkomaa Harri, sisältöjohtaja, Yhtyneet Kuvalehdet Oy Vahtera Pauli, KHT Viljanen Ritva, ylijohtaja, väestörekisterikeskus Viteli Jarmo, johtaja, professori, e. Tampere Volanen Risto, valtiosihteeri, VNK Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JAOSTOT Tietoyhteiskuntaneuvoston pysyvät jaostot: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta - jaosto Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys –jaosto Työelämäjaosto Julkishallinnon sähköinen asiointi -jaosto Sosiaali- ja terveydenhuolto -jaosto Sähköinen liiketoiminta, sähköiset palvelut ja sisällöt –jaosto Lainsäädäntöasiat käsitellään osana edellä mainittujen jaostojen toimintaa Muita jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan ja ne voivat olla myös määräaikaisia Hyväksytty ty-neuvoston 1. kokouksessa 22. 10. 2003 Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN RAKENNE: 1. Tietoyhteiskuntakehityksen toimintaympäristö = tausta 2. Tieto- ja viestintätekniikan suomat mahdollisuudet laajaan käyttöön koko yhteiskunnassa = tavoitteet 3. Tietoyhteiskuntaohjelman toteutussuunnitelma 1. 2. 3. Osa-alueet, 8 kpl e. Europe 2005 -kytkennät Vastuuministeriöt 4. Tietoyhteiskuntaohjelman rahoitus 5. Tietoyhteiskuntaohjelman organisointi Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TOTEUTUSSUUNNITELMAN OSA-ALUEET: 1. Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta 2. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen 3. Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys 4. Sähköinen asiointi julkishallinnossa 5. Sosiaali- ja terveydenhuolto 6. Sähköinen liiketoiminta, sähköiset sisällöt ja palvelut 7. Valtion oma tietohallinto 8. Lainsäädännölliset toimenpiteet Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Esimerkki osa-alueesta: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta • • Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Nopeilla tietoliikenneyhteyksillä edistetään verkkopalveluiden saatavuutta, uusien työ- ja liiketoimintamuotojen kehittymistä sekä alueellista kehittymistä ja tasa-arvoa. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että niille kansalaisille, joilla ei ole käytössä omaa kotiyhteyttä, turvataan mahdollisuus sähköisten palveluiden käyttöön julkisten palvelupisteiden kautta. teknologisesti neutraalin laajakaistastrategian valmistelu 31. 12. 2003 mennessä (e. Europe 2005), LVM laajakaistastrategian toteutus siten, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kohtuuhintaan kaikkien kansalaisten saatavilla v. 2005 (e. Europe 2005), LVM nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottaminen asteittain kouluihin, kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin (e. Europe 2005), OPM, SM parlamentaarinen työryhmän selvitys digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamisesta, analogisen televisiotoiminnan lopettamisajankohdasta ja Yleisradio Oy: n asemasta 30. 9. 2004 mennessä (e. Europe 2005), LVM Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Suomi on kuitenkin siinä mielessä poikkeava tietoyhteiskunta, että se on samanaikaisesti hyvin kehittynyt hyvinvointivaltio, johon kuuluu ilmainen, julkinen, korkeatasoinen koululaitos lastentarhasta yliopistoon (jossa on maailman korkeimpiin luettu koulutustaso) Lähde: Castells, Himanen: Suomen tietyhteiskuntamalli, 2001 Lukutaidottomia naisia kaikista naisista (1999): Marokko Egypti Jordania Israel Suomi 65 % 57 % 17 % 0 % Lähde: Arab Human Development Report 2003 (UNDP) Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS OPM: Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000 – 2004 VISIO: Vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamisja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut. ALATEEMAT: § Tietoyhteiskuntavalmiudet kaikille § Opetushenkilöstön tietoyhteiskuntaosaaminen § Tieto- ja sisältöteollisuuden ammattilaisten osaaminen § Verkko-opiskelun vakiinnuttaminen § Tutkimustiedon ja oppimateriaalin elektroninen julkaiseminen, jäsentäminen ja jakelu § Tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS e. Europe 2005 -toimintasuunnitelma Virtuaalikampus kaikille opiskelijoille Vuoden 2005 loppuun mennessä jäsenvaltioiden olisi e. Learning- ja e. TENohjelmien 18 tuella varmistettava, että kaikki korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille ja tutkijoille palveluja verkossa oppimisprosessien ja niihin liittyvän toiminnan tehokkuuden ja laadun maksimoimiseksi. e. Europe 2005 -mittarit E e-learning E. 1 Oppilaiden lukumäärä suhteutettuna internet-yhteydellä varustettuihin työasemiin (laajakaistayhteys, muu yhteys) Koskee vain opetuskäyttöön tarkoitettuja työasemia Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS OHJELMAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (2/8): Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia kuhunkin elämäntilanteeseen soveltuvat tietotekniikan perustaidot, medialukutaidot sekä valmiudet tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Työntekijöiden tietoyhteiskuntaosaaminen on työtehtävästä ja alasta riippumatta korkealla tasolla ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatima koulutetun työvoiman saatavuus ja laatu on taattu. OHJELMAN OSA-ALUEET (2/8): Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen Hallitus varmistaa, että kaikilla väestö- ja ikäryhmillä, elinkeinoelämän eri toimijoilla ja julkisella sektorilla on riittävä määrä tietoyhteiskuntakehityksen vaatimaa osaamista. • • mediakasvatuksen vahvistaminen koulutuksen eri sektoreilla (e. Europe 2005) (OPM) tietoteknisten valmiuksien todentamisen työväline (tietotekniset perusvalmiudet, tiedonhallinta, medialukutaito ja sähköisten palveluiden käyttö) (e. Europe 2005) (OPM) Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys Hallitus panostaa merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä turvaa koulutetun työvoiman saatavuuden sekä koulutuksen laadun. Lisäksi hallitus edistää avointa ja elinikäistä oppimista sekä työssä oppimista tieto- ja viestintäteknologian keinoin. • • tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen saatavuuden ja laadun varmistaminen oppilaitosten tulossopimusten avulla (e. Europe 2005) (OPM) rahoituksen varaaminen tieto- ja viestintäteknologian koulutukseen (e. Europe 2005) (TM) tietoteknisen lisä- ja muuntokoulutuksen tarjoaminen työelämässä oleville (e. Europe 2005) (OPM, TM) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja verkko-opetuksen sisältöjen kehittäminen (mm. virtuaaliyliopisto, -ammattikorkeakoulu ja –koulu) (e. Europe 2005) (OPM) Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Verkko-opetuksen vahvuuksia: § § Joustavuus verrattuna perinteiseen opetukseen Yhden luukun periaate (vrt. julkiset palvelut…) Verkko-opetuksessa(kin) tärkeää: § § Verkko-opetusmateriaalin laatu (vrt. medialukutaito…) Opettajien merkitys Vuorovaikutussuhde ja kontaktit muihin opiskelijoihin Opiskelijoiden aktivointi (verkko-opetuksen laatu ja markkinointi) Virtuaalikoulutuksessa tärkeää: § § § Verkostoituminen Sitoutuminen (oppilaitokset, yhteyshenkilöt, opettajat ja oppilaat) Yhteistyö Yhteiset pelisäännöt Oppilaitosrajat ja oppilaitosten itsenäisyys vs. virtuaalimallit Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Verkko-opetus ei tarkoita oppikirjojen siirtoa verkkoon è verkkosisältöjen kehittäminen è oppikirjat eivät silti menetä merkitystään è sähköisten opetusmenetelmien jatkokehittäminen Vrt. verkkokoulun kurssi: Tee harjoituskirjasta sivulta 4, tehtävät 1 – 5 Koulutusmateriaalin yleinen tekninen yhteensopivuus standardit Opettajien ja opiskelijoiden tunnistaminen onko ongelma? Verkko-opetus ei sovi kaikkeen opetukseen Vrt. verkkokoulun kurssi: Kertotaulu opittiin pelin avulla Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Perusopetus resursseja vapautuu muuhun toimintaan ja opetukseen Erikoiskurssit kurssi voidaan järjestää, kun opiskelijat kootaan verkon kautta Vrt. saariston Touvi-hanke: Kansalaisopistot järjestivät Ranskan kurssin, vaikka kiinnostuneita oli vain 1 – 2 henkilöä per opisto Työn ohella opiskelu mahdollistuu Ammatillinen täydennyskoulutus mahdollistuu Tekijänoikeudet Parhaat käytännöt Alueellinen tasa-arvo Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN SEURANTA SEURATTAVAT ASIAT: Yleinen tietoyhteiskuntakehitys Ohjelman toteutuminen Vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen Hankkeiden toteutuminen SEURANTAVÄLINEET: e. Europe 2005 –mittarit Vaikuttavuustavoitekohtaisesti sovitut mittarit Hankekohtaisesti sovitut mittarit Tilastokeskuksen tilastot Valtionhallinnon tilastot Kuntaliiton tilastot Yhteistyötahojen tilastot OECD: n tilastot Asiakaskyselyt Muuta? Tietoyhteiskuntaohjelma 2003

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Tulossa verkkoon: www. tietoyhteiskuntaohjelma. fi Mm. parhaat käytännöt myös pääministerin palkinto Tietoyhteiskuntaohjelma 2003