Täydennysravintovalmisteet ONS vajaaravitsemuksen hoidossa Yhteenveto tutkimusnäytöstä Medical Nutrition

Täydennysravintovalmisteet (ONS) vajaaravitsemuksen hoidossa Yhteenveto tutkimusnäytöstä Medical Nutrition International Industry (MNI)

Sisältö • • • Mitä on vajaaravitsemus? Vajaaravitsemuksen tunnistaminen Vajaaravitsemuksen yleisyys Vajaaravitsemuksen syyt ja seuraukset Vajaaravitsemuksen taloudelliset seuraukset Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt • Ravitsemukselliset • Toiminnalliset • Kliiniset • Taloudelliset • Vajaaravitsemusseulonnan hyödyt • Toimenpidesuositukset

“Piilevä” vajaaravitsemusongelma “Vajaaravitsemus ei näy Euroopan kaduilla. Sen sijaan vajaaravitsemus on piilevä terveysongelma kotona ja hoitokodeissa"1 Vajaaravitsemuksen hoito Täydennysravintovalmisteet (ONS) ovat tärkeä osa ravitsemushoitoa, mutta usein tietämys ravitsemushoidosta on vähäistä, erityisesti täydennysravintovalmisteista 1. Ljungqvist O & de Man F. Nutr Hosp 2009; 24(3): 368 -370.

Mitä on vajaaravitsemus? • Vajaaravitsemuksesta ei ole yleismaailmallisesti hyväksyttyä määritelmää, mutta seuraava määritelmä on laajasti hyväksytty (myös ESPEN hyväksynyt)1 -2: "Ravitsemustila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden puute tai ylimäärä aiheuttaa mitattavia haittavaikutuksia kudoksiin/kehoon (mm. kokoon ja koostumukseen) ja toimintaan sekä kliiniseen hoitotulokseen" • “Vajaaravitsemus" sisältää sekä liikaravitsemuksen (ylipaino ja lihavuus) sekä aliravitsemuksen • Tässä esityksessä termiä vajaaravitsemus käytetään aliravitsemuksen ja ravitsemuksellisen riskin synonyyminä 1. Elia M. Maidenhead, BAPEN. 2000 2. Lochs H et al. Clin Nutr 2006; 25(2): 180 -186.

Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen • Ravitsemusseulonnan tarkoituksena on tunnistaa henkilöt, jotka • • • ovat vajaaravitsemusriskissä ovat alttiitta komplikaatioille ja jotka saattavat hyötyä ravitsemushoidosta Potilaat hyötyvät ravitsemusseulonnasta vain, jos siitä seuraa toimenpide*, joka parantaa heidän ravitsemustilaansa. *Ellei se ole vahingollinen tai jos etuja ei ole odotettavissa ravitsemuksellisesta tuesta, esim. uhkaava kuolema.

Menetelmät vajaaravitsemusriskin tunnistamiseksi • Käytännölliset, validoidut menetelmät saatavilla vajaaravitsemusriskin seulomista varten • Erityisesti suunniteltu eri potilasryhmille ja hoitotilanteille Esimerkiksi seuraavat: Perusterveydenhuol-lon potilaille ja sairaalapotilaille Iäkkäille ihmisille Aikuisille sairaalapotilaille Lapsille NRS 2002 “MUST" Strongkids Ei kuitenkaan käytetä rutiininomaisesti, minkä vuoksi vajaaravitsemus jää usein huomaamatta.

Vajaaravitsemusta ei havaita eikä sitä hoideta • Vajaaravitsemuksen ja sen riskitekijöiden rutiiniseurannan puuttuminen on tarkoittanut, että mahdollisuutta varhaiseen vajaaravitse-muksen hoitoon ja ehkäisemiseen ei usein ole • Vaikka vajaaravitsemus havaitaan, sitä ei aina hoideta asianmukaisesti: Usein alle 50 % vajaaravituiksi tunnistetuista potilaista saa ravitsemushoitoa 1 -4 1. Lamb CA et al. Br J Nutr 2009; 102(4): 571 -575 2. Meijers JM et al. Nutrition 2009; 25(5): 512 -519 3. van Nie-Visser NC et al. Clin Nutr 2009; 4 Supplement 2: 45. 4. Meijers JM et al. Nutr 2009; 25(5): 512 -519.

Pakollisen seulonnan on osoitettu vähentävän vajaaravitsemusta (NL) Vajaaravitsemus vähäisempää sairaaloissa ja kodeissa pakollisen seulonnan käyttöönoton jälkeen 1 • Tietoisuuden lisääminen ja aktiivinen ennaltaehkäisevä toiminta voisivat vähentää vajaaravitsemusta 1 • Seulonnan avulla tapaukset voidaan tunnistaa varhain ja hoitaa asianmukaisen hoitosuunnitelman avulla Vajaaravitsemuksen yleisyys sairaaloissa, hoitokodeissa ja kotihoidossa (NL) 1. Meijers JM et al. J Nutr 2009; 139(7): 1381 -1386.

Vajaaravitsemusriskin seulonta - Johtopäätökset • Luotettavia ja validoituja menetelmiä on saatavilla seulontaa varten MUTTA seulontaa ei kuitenkaan käytetä rutiininomaisesti Vajaaravitsemusta ei tunnisteta Ravitsemushoitoa ei aloiteta ajoissa Seulonnasta tulee seurata toimenpiteitä potilaiden ravitsemustilan parantamiseksi.

Vajaaravitsemuksen yleisyys Vajaaravitsemus on suurin julkinen terveysongelma, joka jää säännöllisesti tunnistamatta ja hoitamatta. Vajaaravitsemusriski koskee arvioiden mukaan 33: a miljoonaa eurooppalaista 1 Euroopan väestö: > 800 miljoonaa 1. Ljungqvist O, de Man F. Nutr Hosp 2009; 24: 368 -70.

Vajaaravitsemuksen yleisyys iäkkäillä Vajaaravitsemus on merkittävästi yleisempää iäkkäillä 1 -4; vanhenevan väestön ongelmat vain pahenevat tulevina vuosina Noin yksi kolmesta iäkkäästä sairaalapotilaasta on vajaaravitsemusriskissä 1 -7 Enemmän kuin yksi kolmesta hoitokotiasukkaasta on vajaaravitsemus-riskissä 1, 6, 8 -10 Noin yksi kolmesta itsenäisesti asuvasta iäkkäästä henkilöstä on vajaaravitsemusriskissä 6 93 % vajaaravituista henkilöistä elää sairaaloiden ulkopuolella 11 1. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2008. 2. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2009. 3. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2011. 4. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2012. 5. Imoberdorf R et al. Clin Nutr 2010; 29(1): 38 -41. 6. Kaiser MJ et al. J Am Geriatr Soc 2010; 58(9): 1734 -1738. 7. Vanderweek et al. J Adv Nurs 2011; 67(4): 736 -746. 8. Suominen MH et al. Eur J Clin Nutr 2009; 63(2): 292 -296. 9. Lelovics Z et al. Arch Gerontol Geriatr 2009; 49(1): 190 -196. 10. Parsons EL et al. Proc Nutr Soc 2010; 69: E 197. 11. Elia M. & Russell C. Redditch: BAPEN, 2009.

Vajaaravitsemus on yleistä sairaaloissa maailmanlaajuisesti Vajaaravitsemusriskissä on noin joka neljäs sairaalapotilas 1 -7 1. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2008. 2. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2009. 5. Meijers JM et al. Br J Nutr 2009; 101(3): 417 -423. 6. Imoberdorf R et al. Clin Nutr 2010; 29(1): 38 -41. 3. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2011. 7. Schindler K et al. Clin Nutr 2010; 29(5): 552 -559. 4. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2012.

Vajaaravitsemuksen yleisyys sairaalapotilailla Vajaaravitsemus koskee kaiken ikäisiä ihmisiä Lähes joka viides sairaalahoidossa oleva lapsi on vajaaravitsemusriskissä 1 1. Joosten KF et al. Arch Dis Child 2010; 95(2): 141 -145.

Vajaaravitsemus on yleistä monissa eri sairauksissa Vajaaravitsemuksen yleisyys sairaalapotilailla diagnoosin mukaan Irlannin tasavalta n = 1102 (MUST kohtalainen + suuri riski), Iso-Britannia n = 7521 (MUST kohtalainen + suuri riski))1, Alankomaat = 8028 (määritetty BMI: n, ei-toivotun painonlaskun ja ravinnonsaannin perusteella)2. 1. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2012. 2. Meijers JM et al. Br J Nutr 2009; 101(3): 417 -423.

Vajaaravitsemuksen yleisyys - Johtopäätökset • Tutkimukset kaikkialla kehittyneessä maailmassa osoittavat, että vajaaravitsemus on yleistä potilailla, jotka asuvat • sairaalassa • hoitokodeissa ja • kotona • Vajaaravitsemus koskee kaikkia ikäryhmiä, myös lapsia • Vajaaravitsemus on erityisen yleistä iäkkäillä henkilöillä

Vajaaravitsemuksen syyt • Riittämätön ravinnonsaanti • Ongelman taustalla ovat toiminnanvajaus ja sairaudet • Sairauden vaikutukset ja sen hoito • Johtavat vähäiseen ravinnonsaantiin, esim. huono ruokahalu, nielemisongelmat ja lääkkeiden sivuvaikutukset 1 • Selkeiden vastuualueiden puuttuminen terveysviranomaisilta ja hoitohenkilökunnalta • Riittämätön koulutus ja seulontamenetelmien käytön puute pahentavat vajaaravitsemusongelmaa 2 -3 Yli 50 % sairaalapotilaista ei syö kokonaan heille tarjoiltua ateriaa 4, 30 % hoitokotien asukkaista syö alle puolet lounaastaan 5, jolloin ravinnonsaanti jää vähäiseksi 1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003. 5. Valentini L et al. Clin Nutr 2009; 28(2): 109 -116. 2. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009. 3. Elia M. Redditch, BAPEN. 2003. 4. Hiesmayr M et al. Clin Nutr 2009; 28(5): 484 -491.

Tekijät, jotka heikentävät riittävää ravinnonsaantia 1 Yksilöt • Fyysiset kuten puremis- ja nielemisvaikeudet sekä omatoiminen ruokailu • Fysiologiset kuten ruokahaluttomuus, nopea kylläisyyden tunne, pahoinvointi, makuaistin muutokset, kipu • Psykologiset kuten sekavuus, masennus, ahdistuneisuus Terveydenhoitohenkilöstö Laitokset • Ravitsemuksen ei ymmärretä olevan olennainen osa hoitoa • Riittämätön ravitsemustieto ja -osaaminen • Ravitsemustietojen huono dokumentointi • Seulonnan, käytännön toiminnan ja seurannan puute • Puutteellinen ravitsemuskäytäntö • Ravitsemuspalvelujen huono organisointi • Ateriapalvelun rajoitukset • Asiantuntijoiden puute Riittämätön energian ja ravintoaineiden saanti* Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus 1. Muokattu teoksesta Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003. *Joidenkin ravintoaineiden tarve saattaa kasvaa huonon imeytymisen, muuttuneen aineenvaihdunnan ja runsaan hävikin vuoksi.

Vajaaravitsemuksen yleisyys - Johtopäätökset • Vajaaravitsemukseen on useita syitä • Sairaudesta ja toiminnanvajauksesta aiheutuvat tekijät heikentävät riittävää ravinnonsaantia • Mukana on myös organisatorisia ja institutionaalisia tekijöitä • Tehokkaiden ratkaisujen tunnistaminen ja toteuttaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä

Vajaaravitsemuksen seuraukset yksilöille • Merkittävästi lisääntynyt kuolleisuus ja sairastuvuus 1 -2 • Vajaaravituilla potilailla esiintyy enemmän komplikaatioita. Infektioriski on vajaaravituilla sairaalapotilailla kolminkertainen 2 -3 • Heikompi elämänlaatu 1 4 • Vajaaravitsemuksella on erityisen haitallinen vaikutus ikääntyneisiin. Se heikentää toimintakykyä, liikkumista ja omatoimisuutta 5 • Vajaaravitsemuksella on haitallinen vaikutus lasten kasvuun ja kehitykseen 1, 5 1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003. 5. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009. 2. Sorensen J et al. Clin Nutr 2008; 27(3): 340 -349. 3. Schneider SM et al. Br J Nutr 2004; 92(1): 105 -111. 4. Stratton RJ et al. Br J Nutr 2006; 95(2): 325 -330.

Vajaaravitsemus on yhteydessä lisääntyneeseen sairastuvuuteen • Vajaaravitsemus on yhteydessä lisääntyneeseen sairastavuuteen akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa: • • Painehaavojen kehittyminen 1 Heikko haavojen parantuminen 1 Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot, kuten äkillinen munuaisten vajaatoiminta, keuhkoputken tulehdus ja hengityselinten vajaatoiminta 1 Lisääntynyt infektioriski 2 1. Norman K et al. Clin Nutr 2008; 27(1): 5 -15. 2. Schneider SM et al. Br J Nutr 2004; 92(1): 105 -111.

Vajaaravitsemuksen taloudelliset seuraukset Vajaaravitsemus kuluttaa terveydenhuollon resursseja Sairaalapotilaat • Sairaalahoitojakson pidentyminen 1 -5 • Sairaalahoitojaksojen toistuva uusiutuminen 4, 6 • Viiveet kotiuttamisessa 7 Avohoidon potilaat • Lisääntynyt terveyskeskuslääkärikäyntien määrä 8, 9 • Enemmän sairaalahoitojaksoja ja niiden uusiutumista 10, 11 • Pidempiä sairaalahoito-jaksoja 8, 9, 11 Lasten vajaaravitsemus on myös usein yhteydessä sairaalahoitojakson pidentymiseen 12 -14 Leandro-Merhi VA et al. J Parenter Enteral Nutr 2011; 35(2): 241 -248. 2. Pressoir Met al. Br J Cancer 2010; 102(6): 966 -971. 3. Pirlich M et al. Clin Nutr 2006; 25(4): 563 -572. 4. Lim SL et al. Clin Nutr 2011; 31(3): 345 -350. 5. Marco J et al. Clin Nutr 2011; 30(4): 450 -454. 6. Planas M etal. Clin Nutr 2004; 23(5): 1016 -1024. 7. Nitenberg GM et al. Clin Nutr 2011; 6(Suppl 1): 149. 8. Feldblum I et al. Nutrition 2009; 25(4): 415 -420. 9. Guest JF et al. Clin Nutr 2011; 30(4): 422 -429. 10. Collins PF et al. Proc Nutr Soc 2010; 69: E 148. 11. Cawood AL et al. Proc Nutr Soc 2010; 69: E 149. 12. Secker DJ & Jeejeebhoy KN. Am J Clin Nutr 2007; 85(4): 1083 -1089. 13. Hulst JM et al. Clin Nutr 2010; 29(1): 106 -111. 14. Joosten KF et al. Arch Dis Child 2010; 95(2): 141 -145.

Vajaaravitsemuksen taloudelliset seuraukset Vajaaravitsemuksen kustannukset Maa Vajaaravitsemuksen kustannukset Lisätieto Vajaaravitsemuksen aiheuttamat julkiset kulut vuonna 2007 Iso-Britannia 1 15 miljardia € Saksa 3 9 miljardia € Vajaaravitsemuksen aiheuttamat lisäkustannukset kaikilla hoitosektoreilla vuonna 2003 Alankomaat 4 1, 9 miljardia € Vajaaravitsemuksen aiheuttamat lisäkustannukset vuonna 2011 Irlannin tasavalta 5 1, 4 miljardia € Vajaaravitsemuksen aiheuttamat julkiset kulut vuonna 2007 1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009 4. Freyer K et al. Clin Nutr 2012. . 2. House of Commons Health Committee. 2004. 3. Cepton. Munich. 2007. 5. Rice N & Normand C. Pub Health Nur. 2011.

Vajaaravitsemus ja siihen liittyvät sairaudet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia Isossa-Britanniassa • Vajaaravitsemuksen ja kaikkien siihen liittyvien sairauksien aiheuttamat vuosikustannukset olivat Isossa-Britanniassa vuonna 2003 arvioiden mukaan 8, 4 miljardia € (7, 3 miljardia £*)1 • Nämä kustannukset voidaan jakaa seuraavasti: • 4, 5 miljardia € (3, 8 miljardia £) vajaaravittujen potilaiden sairaalahoitoon • 3, 1 miljardia € (2, 6 miljardia £) vajaaravittujen potilaiden hoitamiseen pitkäaikaishoitolaitoksissa • 0, 58 miljardia € (0, 49 miljardia £) lääkärikäynteihin • 0, 21 miljardia € (0, 18 miljardia £) avohoitokäynteihin • 0, 18 miljardia € (0, 15 miljardia £) avohuollon ravitsemustukeen 1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2005. Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1, 17993 Lähde: Interbank 29. 02. 12).

Vajaaravitsemus ja siihen liittyvät sairaudet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia Isossa-Britanniassa • 6, 3 miljardin € (5, 3 miljardin £) arvioidut lisäkustannukset johtuvat pitkälti seuraavista tekijöistä 1†: • useammin toistuvat ja kalliimmat sairaalahoitojaksot • suurempi pitkäaikaishoidon tarve Iso-Britannia käyttää ylimääräiset 15 miljardia € vuosittain vajaaravittujen potilaiden hoitoon, mikä on yli 10 % terveydenhoidon ja sosiaalihuollon kokonaiskustannuksista 1 1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2005. * Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1, 17993 Lähde: Interbank 29. 02. 12). † Ylimääräinen kustannus kaikkien yleisön väestön potilaiden hoidosta, joilla on kohtalainen tai suuri vajaaravitsemuksen ja siihen liittyvien sairauksien riski verrattuna saman potilasmäärän hoitoon, joilla on alhainen vajaaravitsemuksen ja siihen liittyvien sairauksien riski.

Vajaaravitsemuksen arvioidut kustannukset EU: ssa Vajaaravitsemus maksaa Euroopan terveydenhuoltojärjestelmille noin 170 miljardia € vuodessa 1 1. Ljungqvist O, de Man F. Nutr Hosp 2009; 24: 368 -70.

Vajaaravitsemuksen vs. ylipainon kustannukset Isossa-Britanniassa Ison-Britannian arvioidut julkiset kustannukset sosiaalihuolto): (terveys- ja Kustannukset vuonna 2007 Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus 15 miljardia € (13 miljardia £) Ylipaino 3, 8 -4, 3 miljardia € (3, 3 -3, 7 miljardia £) Ylipaino ja lihavuus 7, 7 -8, 7 miljardia € (6, 6 -7, 4 miljardia £) Vajaaravitsemuksen taloudelliset kustannukset ovat kaksinkertaiset ylipainon ja lihavuuden kustannuksiin verrattuna 1 -2 *Julkiset kulut sisältävät sosiaaliset ja terveydenhuollon kustannukset. Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1, 17993 Lähde: Interbank 29. 02. 12 1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009. 2. House of Commons Health Committee. London, The Stationery Office. 2004.

Vajaaravitsemuksen seuraukset - Johtopäätökset • Vajaaravitsemuksen haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle • Vajaaravitsemukseen liittyviä haitallisia vaikutuksia: • lisääntyneet komplikaatiot • suurempi infektioriski • heikentynyt elämänlaatu • lisääntynyt kuolleisuus • lasten hidastunut kasvu ja kehitys Vajaaravitsemus johtaa terveydenhuollon resurssien käytön lisääntymiseen ja kustannusten kasvuun

Vajaaravitsemuksen hoito • Vajaaravitsemuksen tehokas hoito edellyttää varhaista tunnistamista • Validoiduilla menetelmillä tehdyn seulonnan pitäisi olla rutiinikäytäntö • Vajaaravitsemusta voidaan hoitaa erilaisilla keinoilla, esim. ruokavalio-ohjauksella, täydennysravintovalmisteilla, letkuruokinnalla tai parenteraalisella ravitsemuksella (suonensisäinen ravitsemus) *Perustuu ESPEN-määritelmään. 1. Lochs H et al. Clin Nutr 2006; 25(2): 180 -186.

Täydennysravintovalmisteiden hyödyt • Täydennysravintovalmisteet ovat henkilöön kajoamaton hoitokeino vajaaravitsemuksen torjumiseen • Kansalliset ja kansainväliset katsaukset, esim. NICE, mainitsevat, että täydennysravintovalmisteilla on vajaaravituille potilaille merkittäviä kliinisiä hyötyjä vakiohoitoon nähden 1 -5 1. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). London. 2006. 4. Milne AC et al. Ann Intern Med 2006; 144(1): 37 -48. 2. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2009; (2): CD 003288. 3. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2005; (2): CD 003288. 5. Avenell A & Handoll HH. Cochrane Database Syst Rev 2010; (1): CD 001880.

Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt • Todistetut ravitsemukselliset hyödyt • • ONS lisää ravinnon nauttimisen kokonaismäärää vähentämättä nautitun ruuan määrää. Se johtaa painon lisääntymiseen ja painonlaskun ehkäisemiseen sairaala- ja avohoitopotilailla, jotka ovat vajaaravittuja tai joilla on vajaaravitsemusriski 1 -4 Todistetut toiminnalliset hyödyt • ONS: lla on todistettuja toiminnallisia hyötyjä, kuten aktiivisuuden, elämänlaadun ja omatoimisuuden parantuminen, erityisesti ikääntyneet vajaaravitut avohoitopotilaat 5 -11 1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003. 2. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 2006. London, National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 3. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2009; (2): CD 003288. 4. Cawood A et al. Ageing Res Rev 2012; 11(2): 278 -296 5. Mc. Murdo ME et al. J Am Geriatr Soc 2009; 57(12): 2239 -2245. 6. Norman K et al. Clin Nutr 2008; 27(1): 48 -56. 7. Rabadi MH et al. Neurology 2008; 71(23): 1856 -1861. 8. Gariballa S et al. J Am Geriatr Soc 2007; 55(12): 2030 -2034. 9. Persson M et al. Clin Nutr 2007; 26(2): 216 -224. 10. Parsons EL et al. Clin Nutr 2011; 6(Suppl 1): 31. 11. Stange I et al. Clin Nutr 2011; 6(Suppl 1): 128.

Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt • Todistetut kliiniset hyödyt • ONS: lla on todistettuja kliinisiä hyötyjä. Täydennysravintovalmisteiden käyttö vajaaravitsemuksesta kärsivillä on usein yhteydessä alhaisempaan kuolleisuuteen ja vähäisempiin komplikaatioihin tavanomaiseen hoitoon verrattuna 1 -4, 5, 6 Vähemmän komplikaatioita ravintovalmisteita nauttivilla potilailla verrattuna verrokkeihin sairaalassa 1 1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003. 2. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 2006. London, National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 3. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2009; (2): CD 003288. 4. Cawood A et al. Ageing Res Rev 2012; 11(2): 278 -296. 5. Avenell A & Handoll HH. Cochrane Database Syst Rev 2006; (4): CD 001880. 6. Stratton RJ et al. Ageing Res Rev 2005; 4(3): 422 -450.

Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt • Tutkittu tieto ravitsemusohjauksesta ja ruuan rikastamisen hyödyistä vajaaravitsemuksen hoidossa on puutteellista; täydennysravintovalmisteiden on osoitettu olevan tehokkaampia 1 -5 • Täydennysravintovalmisteita käyttävien lonkkamurtumapotilaiden ravintoaineiden saanti on lisääntynyt ja komplikaatioiden määrä vähentynyt verrattuna niihin, jotka nauttivat välipaloja 4 -6 • Täydennysravintovalmisteiden hoitomyöntyvyys on hyvä. Muiden ravitsemushoitomuotojen hoitomyöntyvyys vaatii lisää tutkimusta 7 1. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). London. 2006. 2. Baldwin C & Weekes CE. Cochrane Database Syst Rev 2011; (9): CD 002008. 3. Weekes CE et al. J Hum Nutr Diet 2009; 22: 324 -335. 4. Stratton RJ et al. Proc Nutr Soc 2006; 10 A. 5. Stratton RJ et al. Proc Nutr Soc 2006; 65: 4 A. 6. Stratton RJ et al. Clin Nutr 2007; 2 Supplement 2: 9. 7. Hubbard GP et al. Clin Nutr 2012; 31(3): 293 -312.

Täydennysravintovalmisteet vähentävät sairaalapotilaiden kuolleisuutta • Ravintovalmisteita käyttävissä sairaaloissa maksasairaudesta kärsivien, ortopedisten ja kirurgisten potilaiden sekä ikääntyneiden potilaiden kuolleisuus on merkitsevästi alhaisempi 1 • 24 % alhaisempi kuolleisuus Ravintovalmisteita käyttävillä alhaisempi kuolleisuus kuin verrokeilla p < 0, 001; kerroinsuhde 0, 61 (95 % CI, 0, 48 -0, 78), 11 tutkimuksen meta-analyysi, n = 1965; yksittäisten tutkimusten välillä ei ole merkittävää heterogeenisyyttä 1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.

Täydennysravintovalmisteet vähentävät sairaalapotilaiden komplikaatioita • Ravintovalmisteita käyttävillä kirurgisilla, ortopedisillä, neurologisilla ja ikääntyvillä potilailla on merkitsevästi vähemmän komplikaatioita 1 • 56 % vähemmän komplikaatioita Vähemmän komplikaatioita ravintovalmisteita käyttävillä sairaalapotilailla verrattuna verrokkeihin p < 0, 001; kerroinsuhde 0, 31 (95 % CI, 0, 17 -0, 56), 7 tutkimuksen meta-analyysi, n = 384; yksittäisten tutkimusten välillä ei ole merkittävää heterogeenisyyttä 1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.

Täydennysravintovalmisteet lyhentävät sairaalahoitojakson pituutta • Täydennysravintovalmisteita käyttävien potilaiden sairaalahoitojakso oli verrokkeja lyhyempi (9 tutkimuksen meta-analyysi) • Keskimääräinen lyhentyminen vaihteli 2 päivästä (kirurgisilla potilailla) 33 päivään (ortopedisillä potilailla)1 1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.

Täydennysravintovalmisteet vähentävät uusintahoitojaksoja • Runsasproteiinisten täydennysravintovalmisteiden on osoitettu vähentävän uusintahoitojaksoja 30 %: lla 1 Täydennysravintovalmisteet vähentävät uusintahoitojaksoja merkitsevästi 1. Cawood AL et al. Ageing Res Rev 2012; 11(2): 278 -296.

Täydennysravintovalmisteiden (ONS) kustannusvaikuttavuus sairaalassa MAA TEKIJÄ (vuosi) POTILASRYHMÄ KUSTANNUSSÄÄSTÖ* / POTILAS VUOSITTAINEN KUSTANNUSSÄÄSTÖ* SAIRAALA Tanska Lassen et al. (2006) 1 Lääketieteellinen hoito - 16, 4 miljoonaa € (22 USD miljoonaa)** Alankomaat Freijer & Nuijten (2010) 2 Vatsakirurgiset potilaat 252 € 40, 4 miljoonaa € Iso-Britannia Elia et al. (2005) 3 Yhdistetyt tulokset leikkauspotilaista, ikääntyneistä potilaista, halvauspotilaista 1. 002 € (849 £) (hoitopäiväkustannukset) 352 € (298 £) (komplikaatioiden kustannukset) - Iso-Britannia Elia & Stratton (2005) 4 Ikääntyneet potilaat, joilla on painehaavojen riski (IV aste) 543 € (460 £) - Iso-Britannia Stratton et al. (2003) 5 Leikkauspotilaat, ortopediset potilaat, ikääntyneet ja aivohalvauspotilaat 415 -9. 651 € (352 -8. 179 £) - * Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1, 17993 Lähde: Interbank 29/02/2012. Laskettu vaihtokurssin perusteella: USD on € 0, 74448 Lähde: Interbank 29/02/2012); perustuu päiviin sairaalahoidossa. 1. Lassen KO et al. BMC Health Serv Res 2006; 6: 7. 2. Freijer K, Nuijten MJ. Eur J Clin Nutr 2010; 64(10): 1229 -1234. 3. Elia M et al. Redditch, BAPEN. 2005, 4. Elia M, Stratton RJ. Clin Nutr 2005; 24: 640 -641. 5. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003

ONS voi vähentää avohoitopotilaiden hoitokustannuksia - Ranska • Täydennysravintovalmisteiden taloudellisen vaikutuksen arviointi vajaaravituilla ikääntyneillä osoitti, että täydennysravintovalmisteiden käyttö tuki kliinisiä ja taloudellisia hyötyjä, muun muassa seuraavasti 1: • terveyspalvelujen käytön vähentyminen • kotisairaanhoitajan käyntien vähentyminen • lääkäri- ja fysioterapiakäyntien vähentyminen • sairaalahoitojaksojen lyhentyminen • Kun otetaan huomioon täydennysravintovalmisteiden hinta, hoitokustannusten keskimääräinen väheneminen oli 195 € potilasta kohti. 1. Arnaud-Battandier F et al. Clin Nutr 2004; 23(5): 1096 -1103.

Täydennysravintovalmisteiden (ONS) kustannusvaikuttavuus avohuollossa MAA TEKIJÄ (vuosi) POTILASRYHMÄ KUSTANNUS-SÄÄSTÖ*/ POTILAS VUOSITTAINEN KUSTANNUSSÄÄSTÖ* Avohuolto Ranska Arnaud-Battandier et al. (2004) 1 Vajaaravitut ikääntyneet (> 70 -vuotiaat) 195 € - Saksa Nuijten (2010) 2 Täydennysravintovalmisteita sairauteen liittyvän vajaaravitsemusriskin vuoksi tarvitsevat 234 -257 € 604 -662 miljoonaa € Alankomaat Freijer & Nuijten (2010) 3 Ikääntyneet (>65 -vuotiaat) täydennysravintovalmisteita sairauteen liittyvän vajaaravitsemusriskin vuoksi tarvitsevat 173 € - Alankomaat Nuijten & Freyer (2010) 4 Ikääntyneet (>65 -vuotiaat) täydennysravintovalmisteita sairauteen liittyvän vajaaravitsemusriskin vuoksi tarvitsevat - 13, 3 miljoonaa € Iso-Britannia Cawood et al. (2010) 5 Ikääntyneet (> 65 -vuotiaat), joilla on korkea vajaaravitsemusriski - 19 miljoonaa € (16 miljoonaa £) Iso-Britannia Elia et al. (2005) 6 Leikkausta edeltävä (elektiivinen)* 812 € (688 £) (sairaalan hoitopäiväkustannukset) 424 € (359 £) (ylimääräisten sairaalapäivien kustannukset) - * Lyhytaikainen täydennysravintovalmisteiden käyttö (n. 2 viikkoa) 1. Arnaud-Battandier F et al. Clin Nutr 2004; 23(5): 1096 -1103. 2. Nuijten M, Mittendorf T. Aktuel Ernahrungsmed 2012; 37: 126 -133. 3. Freyer K, Nuijten M. Value in Health 2010; 13(3): A 101 (PH 106). 4. Freijer K et al. Front Pharmacol 2012; 3: 78. 5. Cawood AL et al. Proc Nutr Soc 2010; 69: E 544. 6. Elia M et al. Redditch, BAPEN. 2005.

Täydennysravintovalmisteet ovat kustannustehokkaita (Iso-Britannia) • Ikääntyneiden sairaalapotilaiden täydennysravinto-valmisteiden käytön kustannukset laatupainotteista elinvuotta kohti (QALY): 8, 024 €* (6, 800 £) NICE: n taloudellisen mallinnuksen perusteella 1 • Tämä on selvästi NICE-kynnyksen 23. 599 -35. 398 €/QALY (2030 000 £*/QALY) alapuolella hoidoille, joiden katsotaan tuovan rahalle vastinetta *Julkiset kulut sisältävät sosiaaliset ja terveydenhuollon kustannukset. Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1, 17993 Lähde: Interbank 29. 02. 12) 1. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). London. 2006.

Toimenpidesuositukset Onnistuvan ravitsemushoidon edellytykset • Monialainen ja –tasoinen sidosryhmien sitoutuminen • Tietoisuus, koulutus ja valistus takaavat onnistumisen • Auditointi ja laadun parantaminen tulisi sisällyttää jokaiseen aloitteeseen, jolla pyritään puuttumaan vajaaravitsemukseen • Parhaat hoitokäytännöt pitäisi jakaa rutiininomaisesti

Toimenpidesuositukset Vajaaravitsemuksen tunnistaminen • • • Kansallinen ravitsemussuositus, joka käsittelee vajaaravitsemusta ja ylipainoa/lihavuutta Riskiryhmien rutiiniseulonta osaksi kansallisia ravitsemussuosituksia Rutiinikäytössä validoidut seulontamenetelmät Asianmukaiset laitteet (painoa ja pituutta varten) Ohjeistus siitä, kuka vastaa seulonnan suorittamisesta Näyttöön perustuva ohjeistus toimenpiteiden ja seurannan toteuttamiseen esim. ravitsemushoitosuunnitelma Yleisyys • Sitoutuminen vajaaravitsemuksen yleisyyden ja riskin järjestelmälliseen mittaamiseen ja dokumentointiin sekä tuloksista kertominen Syyt • Ravitsemushoitosuunnitelmissa pitäisi käyttää näyttöön perustuvia lähestymistapoja ja huomioida syyt Seuraukset • Potilaiden, terveydespalveluiden tuottajien ja yhteiskunnan tietoisuuden lisääminen vajaaravitsemuksen seurauksista Käytetään näyttöön perustuvia seulontamenetelmiä, joiden avulla voidaan varmistaa, että vajaararvitsemus tunnistetaan varhain ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin •

Toimenpidesuositukset Täydennysravintovalmisteiden hyödyt • Täydennysravintovalmisteiden käytön hyödyistä on runsaasti näyttöä. Tämä pitäisi viedä käytäntöön, jotta ravitsemushoitoa tarvitsevat potilaat saisivat hoitoa ajoissa ja asianmukaisella tavalla. Ohjaus • Vajaaravittujen tai vajaaravitsemusriskissä olevien potilaiden hoito -ohjeiden pitäisi olla uusimman ravitsemushoitoa koskevan näytön mukaista ja antaa selkeitä, käytännöllisiä ohjeita, miten ja milloin ravitsemushoitoa tulisi käyttää, mukaan lukien täydennysravintovalmisteet Hyvät käytännöt • Esimerkkejä parhaimmista hoitokäytännöistä pitäisi jakaa laajasti suositusten toteutumisen edistämiseksi ja resurssien parhaan käytön varmistamiseksi.

Huomautus • Tämä esitys perustuu raporttiin, joka yhdistää keskeisiä tietoja täydennysravintovalmisteiden perusteista ja arvosta ja joka tarjoaa sidosryhmille ajanmukaisen ja käytännöllisen näyttöön perustuvan yhteenvedon: http: //www. medicalnutritionindustry. com/mni-publications/ • Tämä aineisto on vuosina 2009 ja 2010 valmistuneiden raporttien päivitetty versio. Mukaan otettavan materiaalin ja keskeisten julkaisujen valikoinnissa käytettiin käytännöllistä lähestymistapaa. Tässä asiakirjassa käsitellään laajasti ja näyttöön perustuen keskeisiä elementtejä sairauksiin liittyvän vajaaravitsemuksen hoidossa (julkaistu vuonna 20031). Aineistoon on koottu viimeisin tieto vajaaravitsemuksen yleisyydestä, syistä ja seurauksista sekä täydennysravintovalmisteiden ravitsemuksellisista, toiminnallisista sekä kliinisistä ja taloudellisista hyödyistä. Se sisältää uutta tietoa Euroopan ulkopuolelta, ja käsittelee myös lasten vajaaravitsemusta. • Tämä asiakirja sisältää täydennysravintovalmisteisiin liittyvät keskeiset ohjeistukset sekä esimerkkejä ohjeiden ja hyvien käytäntöjen toteutuksesta. Asiakirjassa on puutteita, jotka ovat joko todellisia tai johtuvat asiakirjojen vaikeasta saatavuudesta. Toivomme, että asiakirja kannustaisi lisädokumentaatioon ja tietojen jakamiseen. • Tämä raportti kuvastaa käynnissä olevaa työtä, sillä julkaisemattomia töitä ei ehkä ole otettu mukaan, tutkimuksia on meneillään ja lisäohjeita ja hyviä käytäntöjä saatetaan kehittää parhaillaan. • Raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta www. medicalnutritionindustry. com