Скачать презентацию Syntaksin harjoituskurssi CYK 140 Ma 4 12 1 Скачать презентацию Syntaksin harjoituskurssi CYK 140 Ma 4 12 1

845daf67f50074b0fd5063becfa1a449.ppt

  • Количество слайдов: 17

Syntaksin harjoituskurssi CYK 140 Ma 4. 12. 1 Syntaksin harjoituskurssi CYK 140 Ma 4. 12. 1

Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota • Syntagmaattinen suhde – kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota • Syntagmaattinen suhde – kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim: • • artikkeli + substantiivi verbi + subjekti attribuutti + pääsana verbi + objekti 2

Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota: jatkuu • Paradigmaattien suhde – tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota: jatkuu • Paradigmaattien suhde – tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien välinen suhde, esim. englantia edustavassa kehyksessä ART+__+N voi artikkelin ja substantiivin välisessä positiossa esiintyä mikä tahansa englannin attributiivisista adjektiiveista 3

Dependenssi • Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde • Ilmauksessa Dependenssi • Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde • Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva elementti, joka määrää toisten siihen liittyvien elementtien ominaisuudet; ts. pääsana valitsee dependenttinsä ja määrää niiden ominaisuudet 4

Dependenssi: jatkuu Esimerkkejä: • adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa adpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti • Dependenssi: jatkuu Esimerkkejä: • adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa adpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti • monissa kielissä adpositio määrää täydennyksensä sijan, esim. - talo+n takana - kohti seuraava+a vuo+ta 5

Dependenssi: jatkuu • Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä, verbi Dependenssi: jatkuu • Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä, verbi esim. määrää • dependenttiensä/argumenttiensa määrän • argumenttiensa sijan • monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttiset ominaisuudet, esim. lauseessa Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että subjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP: n pitää viitata inhimilliseen olioon) • Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin valintarajoituksiksi 6

Dependenssi: jatkuu • Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: – bilateraalinen dependenssi: pääsana ei Dependenssi: jatkuu • Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: – bilateraalinen dependenssi: pääsana ei voi esiintyä ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa, esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti – relaatiot – unilateraalinen dependenssi: pääsana voi esiintyä ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat pääsanan, esim: Emmi söi (hyvin punaisen omenan / omenan). 7

Dependenssirelaatiot: jatkuu – rinnasteinen dependenssirelaatio • kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit Dependenssirelaatiot: jatkuu – rinnasteinen dependenssirelaatio • kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja (yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia elementtejä voi rinnastaa), esim: • rinnastetut NP: t: kissat ja koirat • rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat • rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön. 8

Pääsanan paikka lausekkeessa • Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan Pääsanan paikka lausekkeessa • Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan positio suhteessa dependentteihinsä: – ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää komplementtejaan, esim: • dros over y the ffordd road (Wales: Tallerman 1998) 9

Pääsanan paikka lausekkeessa: jatkuu – ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim: tomodati-to friend-with ’with Pääsanan paikka lausekkeessa: jatkuu – ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim: tomodati-to friend-with ’with a friend’ (japani: Tallerman 1998) • Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa lauseketyypeissä 10

Head- vai dependent-marking • Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit Head- vai dependent-marking • Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen, minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä vallitsee – Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on esimerkki dependent-marking –konstruktiosta: – Kim’s house – Ko. konstruktiossa house on pääsana ja omistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka on merkitty suffiksilla –’s 11

Head- vai dependent-marking: jatkuu • Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö Head- vai dependent-marking: jatkuu • Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne pääsanan ja dependentin suhteen pääsanaan vai dependenttiin. • Edellisessä tapauksessa puhutaan HEADMARKING –kielistä, jälkimmäisessä DEPENDENT-MARKING –kielistä. 12

Head- vai dependent-marking: jatkuu • Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan: • aiz upes Head- vai dependent-marking: jatkuu • Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan: • aiz upes poikki joki-GEN ’joen poikki’ • caur mez u läpi metsä-ACC ’metsän läpi’ (Campbell 1995. ) 13

Head- vai dependent-marking: jatkuu • Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat: • Head- vai dependent-marking: jatkuu • Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat: • -mantapacha ’since, from’ • qayna watamantapacha ’since last year’ (Campbell 1995) 14

Head- vai dependent-marking: jatkuu • Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja Head- vai dependent-marking: jatkuu • Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja luvussa: • ruu-majk jar aachi 3 SG-because. of the man ’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998) 15

Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit • Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit • Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat verbin dependenttejä. – Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin dependentit ovat sijamerkittyjä: • Taroo-ga tegami-o kaita. Taroo-NOM letter-ACC wrote ’Taroo wrote a letter. ’ (Tallerman: 1998) 16

Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit – Kambera on esimerkki head-marking – Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit – Kambera on esimerkki head-marking – kielestä, jossa pääverbi kongruoi dependenttiensä kanssa: I Ama na-kei-ya na rí muru. the father 3 SG: SU-buy-3 SG: OBJ the vegetable green. ’Father buys the green vegetable. ’ (Tallerman: 1998) 17