SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Maahanmuuttajille Erika Panttila-Keskinen Heidi Alamiekkaoja

SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Maahanmuuttajille Erika Panttila-Keskinen & Heidi Alamiekkaoja

OPINTO-OHJAUS LAAJASALON OPISTOSSA v Yhteiset tunnit ja yksilöllinen aika v Voi varata ajan esim. sähköpostilla: erika. panttilakeskinen@laajasalonopisto. fi

MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA Yleistä: v Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7– 17 vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus peruskoulutukseen v Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvitsema koulutus sekä jo hankitun ammattitaidon säilyminen pyritään turvaamaan

v Tavoite on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta.

YHDENVERTAISUUSLAKI v Lain tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. v Laissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Lakia sovelletaan työelämän lisäksi myös koulutukseen

KOULUTUSJÄRJESTELMÄ v Suomessa on yleinen oppivelvollisuus. Ei ole koulupakkoa. v Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetukseen, jonka oppimäärä on 9 vuotta, tai hänen on muulla tavoin saatava perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot

v Perusopetuksen jälkeen voi opiskella lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. v Tämän jälkeen voi vielä jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa

v Aikuisille on erilaisia vaihtoehtoja hankkia perusopetusta tai lukiokoulutusta He voivat hankkia ammatillista koulutusta myös näyttötutkintojen kautta. Esim. Laajasalon opistossa: Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto

SUOMEN KIELET v Suomessa on kaksi virallista kansalliskieltä: suomi ja ruotsi Ruotsia äidinkielenään puhuu noin 6 % suomalaisista. v Suomessa on suomenkielisiä, ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä oppilaitoksia.

TASAVERTAINEN KOULUTUS v Suomessa pyritään siihen, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen v Perusopetus, lukio-opetus, ammatillinen opetus, yliopisto-opetus ja opetus ammattikorkeakouluissa on maksutonta

PERUSOPETUKSEN MAKSUTTOMUUS Perusopetuksessa ovat maksuttomia v kouluruoka v oppimateriaalit (kirjat, muut materiaalit esim. käsityö, liikunta) v koulumatkat v oppilashuolto (terveydenhoito, ohjaus, psykologit, terapeutit)

v Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tarjotaan myös maksuton ateria päivittäin, mutta oppikirjat on itse ostettava

v Erityiskouluissa (esimerkiksi kansainväliset koulut) lukukausimaksut voivat olla kalliita

v Yliopistoissa opiskelija maksaa ylioppilaskunnan lukukausimaksun, jolla hän saa edullisia terveydenhoitopalveluja ja aterioita sekä monenlaisia opiskelija-alennuksia, esimerkiksi halvempia matka- ja teatterilippuja. v Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa oppimateriaalit ja ruokailu maksetaan itse.

VARHAISKASVATUS v Äitiysloma kestää Suomessa yleensä 10 kuukautta, mutta moni lapsi jää vielä kotiin äidin, isän tai jonkun muun hoitajan kanssa. Sitä kutsutaan alle 3 -vuotiaan lapsen hoitovapaaksi. Hoitomuodot ovat: päiväkoti, perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäiväkoti v Moni pieni lapsi menee perhepäivähoitoon hoitajan kotiin, perhepäivähoitajalla voi olla 4 lasta hoidossa v Perhepäiväkodeissa on yleensä 2 hoitajaa ja 8 lasta

SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS v Päiväkodit: jokaisella lapsella oikeus kokopäiväiseen päiväkotipaikkaan (= subjektiivinen päivähoito-oikeus) suomessa tulee tähän muutos: lapselle on määrä säätää oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. v Päiväkotiin voi mennä jo 10 kuukauden ikäinen vauva, mutta se on harvinaista v Suurin osa lapsista aloittaa päiväkodin viimeistään 3 -vuotiaana

Päiväkodeissa on töissä: v Lastentarhanopettajia (voi olla myös sosionomi) v Lastenhoitajia (lähihoitajan koulutus) v Laitoshuoltajia (= siistijä) v Henkilökohtaisia avustajia (koulutus koulunkäyntiavustaja) v Keittiöhenkilökunta

v Päiväkodeissa: kasvatetaan, hoidetaan ja opetetaan v Päiväkodeissa tärkeintä on leikki v Suomessa ei koulumaista opetusta päiväkodeissa

ESIOPETUS v Lapsella on oikeus esiopetukseen vuotta ennen kuin hänen oppivelvollisuutensa alkaa eli sinä vuonna kun lapsi täyttää 6 vuotta v Esiopetusta voi olla koulussa, päiväkodissa tai perhepäivähoitopaikassa v Esiopetus on oppilaille maksutonta ja esioppilailla on oikeus samoihin opintososiaalisiin etuihin kuin perusopetuksen oppilailla.

v Esiopetus on pakollista, mutta vanhemmat pitävät huolen, että lapsi osallistuu v Esiopetusta on 4 -5 tuntia päivässä v Jos lapsi on päiväkodissa koko päivän, hän maksaa puolen päivän hoidosta v Esiopetus valmistaa koulua varten ja siksi se on tärkeää

v Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus voidaan järjestää muun: v esiopetuksen yhteydessä v perusopetukseen valmistavana opetuksena v tai näiden yhdistelmänä

VALMISTAVA KOULUTUS v Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta Tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten

PERUSOPETUS v Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen v Suomessa vakinaisesti asuvat lapset, myös ulkomaan kansalaiset, ovat oppivelvollisia v Oppivelvollisuus tarkoittaa perusopetuksen oppimäärän suorittamista.

v Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta v Se päättyy, kun oppivelvollisuus on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta

v Yleensä ulkomailta tuleva lapsi sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle v Hänen on mahdollista saada suomen/ruotsin opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan

v Koulut järjestävät mahdollisuuksiensa mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa Tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan äidinkielellä v Kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille myös oman äidinkielen opetusta

USKONNON OPETUS v Perusopetuksessa ja lukioissa opetetaan uskontoa sen uskontokunnan mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu v Oppilaalla on oikeus saada oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään 3 ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO v Jos oppilas ei kuulu uskontokuntaan tai koulussa ei ole hänen uskontonsa opetusta, oppilas osallistuu elämänkatsomustiedon (ET) opetukseen

KOULURUOKAILU v Kouluruokailussa otetaan huomioon oppilaiden erikoisruokavaliot, jotka liittyvät uskontoon tai terveyteen

Perusopetuksessa oppilaille annetaan yleissivistävä pohjakoulutus. Perusopetuksen jälkeen voit hakea jatkokoulutukseen: v lukio tai v ammatilliseen koulutukseen tai v suoraan työelämään (harvinaista)

VALMISTAVA OPETUS v Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa v Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, oppimisvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia.

LISÄOPETUS v 10 -luokka eli kymppiluokka v Kunta voi järjestää lisäopetusta perusopetuksen suorittaneille nuorille v Lisäopetus kestää yleensä vuoden, ja sen aikana nuori voi vahvistaa valmiuksiaan ja parantaa numeroitaan todistuksessa jotta voi jatkaa ammatillisissa opinnoissa tai lukiossa

LUKIO v Lukion voi suorittaa 2 -4 vuodessa, yleensä 3 vuotta v Lukio tähtää ylioppilastutkintoon v Maahanmuuttajaopiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnossa suomen- tai ruotsinkielisille tarkoitetun äidinkielen kokeen sijasta suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen.

v Lukiossa oppikirjat ja koulutarvikkeet maksetaan itse v Opetus, ruokailu ja oppilashuolto ovat maksuttomia v Opiskelijoiden erikoisruokavaliot otetaan huomioon v Opiskelijoille voidaan järjestää oman äidinkielen opetusta ja tukiopetusta eri oppiaineissa v Uskonnonopetusta järjestetään samaan tapaan kuin peruskoulussa

v Lukioon voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on saanut peruskoulun päättötodistuksen tai muutoin hankkinut sitä vastaavat tiedot v Lukioon haetaan yhteishaussa v Lukio-opiskelijoiden valinta perustuu aikaisempaan koulumenestykseen

v Ulkomaisella todistuksella haetaan lukiopaikkaa yhteishaun aikana suoraan lukiosta Lukion voi suorittaa myös yksityisoppilaana tenttimällä

SUOMI TAI RUOTSI TOISENA KIELENÄ v Suomen tai ruotsin kielen opetuksen ja maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle v Tämä tarkoittaa sitä, että suomen tai ruotsin kieli toimii opiskelijan ensisijaisena opiskelukielenä

v Sen rinnalla pyritään kaikin tavoin kehittämään ja tukemaan opiskelijan oman äidinkielen taitoa. Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle opetetaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei ole äidinkieleltään suomenkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla

NUORTEN VALMENTAVA KOULUTUS v Perusopetuksen jälkeen nuoret maahanmuuttajat voivat valmistautua jatko-opintoihin joko perusopetuksen lisäluokilla tai muissa valmentavissa ryhmissä He voivat osallistua myös erilaisiin yleissivistäviin opintoihin aikuisoppilaitoksissa v Lisäksi maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta

PERUSKOULU AIKUISENA v Perusopetuksen tai lukion oppimäärän voi suorittaa myös aikuisena aikuislukiossa, kansanopistossa tai nuorten lukion aikuislinjalla Opiskelija voi suorittaa koko perusopetuksen oppimäärän, joitakin oppiaineita tai niiden osia kursseina tai korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja

LUKIO AIKUISENA Opiskelija voi myös suorittaa: v lukion oppimäärän v suorittaa ylioppilastutkinnon tai sen osia v suorittaa lukiokursseja tai v korottaa lukion päättötodistuksen arvosanoja

v Koulutus on tarkoitettu yli 18 -vuotiaille v Aikuislukiossa peruskoulu suoritetaan 2– 3 vuodessa ja lukio 2– 4 vuodessa v Kansanopistossa peruskoulun voi suorittaa yhdessä vuodessa. v Haku tapahtuu suoraan oppilaitoksiin, joista saa tarkat tiedot ja hakuajat v Oppimateriaalit ovat maksullisia v Oppimäärän suorittaminen on opiskelijalle maksutonta

AMMATILLINEN KOULUTUS v Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon v Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja sen suorittaminen kestää 3 vuotta v Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa ja oppisopimuskoulutuksena

v Ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakea opiskelemaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja ammattisivistys ja työelämässä tarvittava ammatillinen pätevyys Opintoihin kuuluu ammatillisten opintojen lisäksi jonkin verran yleissivistäviä opintoja, kuten kieliä ja matematiikkaa

v Kaikkiin tutkintoihin kuuluu vähintään puolen vuoden työssäoppimisen jakso v Se on työpaikoilla tapahtuvaa ohjattua opiskelua v Ammatillisessa koulutuksessa otetaan erityisesti huomioon työelämän tarpeet

v Ammatilliseen peruskoulutukseen voi hakea, kun on suorittanut peruskoulun tai sitä vastaavan koulutuksen v Myös ylioppilaita voidaan valita koulutukseen v Ylioppilaiden opiskeluaika ammatillisessa koulutuksessa on hieman lyhyempi v Ammatilliseen koulutukseen haetaan yhteishaussa

v Jos hakijalla ei ole suomalaisen koulun päättötodistusta, hänet voidaan valita joustavassa valinnassa Hakijoille ei ole ikärajaa, eikä ulkomaan kansalaisuus ole este valinnalle Koulutuksen järjestäjä voi arvioida hakijan kielitaitoa kielikokeella tai haastattelulla Samalla selvitetään opiskelijan mahdollisuuksia selviytyä opinnoista

v Maahanmuuttajien opetus voidaan järjestää joustavasti v He voivat opiskella suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä. Ne opinnot korvaavat äidinkielen opinnot v Vieraskieliset opiskelijat voivat saada myös opetusta omassa äidinkielessään v Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan antaa maahanmuuttajille tukiopetusta

v Ammatillinen peruskoulutus on maksutonta, samoin kouluruokailu ammatillisissa oppilaitoksissa v Jos oppilaitoksella on asuntola, asuminen siinä on maksutonta. v Opiskelumateriaalit maksetaan itse

VALMISTAVA KOULUTUS v Ennen ammatillista peruskoulutusta maahanmuuttaja voi osallistua valmistavaan koulutukseen v Valmistava koulutuksen laajuus on 20– 40 opintoviikkoa, ja se kestää ½ vuotta tai 1 vuotta v Valmistavan koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan kielitaitoa ja muita opinnoissa tarvittavia valmiuksia ja elämänhallintaa

MAVA v Valmistavassa koulutuksessa opiskellaan suomen tai ruotsin kieltä sekä matemaattisia ja yhteiskunnallisia aineita v Samalla tutustutaan eri ammatteihin ja ammatilliseen opiskeluun v Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

MAVA v Valmistava koulutus on yhteishaun ulkopuolella, eli oppilaitoksiin haetaan suoraan v Opiskelijat voivat saada normaalia opintotukea ja koulumatkatukea v Jos valmistava koulutus sisältyy opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan, hän voi saada opintotuen sijaan kotoutumistukea

OPPISOPIMUSKOULUTUS v Ammatillista koulutusta voi saada myös oppisopimuskoulutuksena v Se sisältää teoriaopintoja oppilaitoksessa ja varsinaista ammattiin opiskelua työpaikalla v Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen työsopimus v Työantaja maksaa opiskelijalle työn opetuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa

OPPISOPIMUSKOULUTUS v Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa otetaan huomioon opiskelun tavoitteet ja opiskelijan lähtökohdat sekä elämäntilanne v Maahanmuuttajalle voidaan järjestää ennen oppisopimuksen solmimista valmistavaa koulutusta tai muita kielitaitoa parantavia tukiopintoja v Oppisopimuksena voi suorittaa samoja perustutkintoja kuin ammattioppilaitoksissakin

OPPISOPIMUSKOULUTUS v Osaaminen osoitetaan näyttötutkinnoissa v Oppisopimuskoulutuksessa voi hankkia myös ammatillista lisäkoulutusta eli suorittaa ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja v Korkeakouluopintoja ei voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena

OPPISOPIMUSKOULTUS v Oppisopimuskoulutukseen hakemisessa auttaa kunnan te-toimisto v Ammatillisessa peruskoulutuksessa oppisopimuskoulutus kestää 1– 3 vuotta v Sen pituus riippuu opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta v Koulutus ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin kestää yleensä 1– 1, 5 vuotta

YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun kautta pyritään v päivälukioihin v perusopetuspohjaisiin ammatillisiin perustutkintoihin v lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden aloituspaikoille Perusopetuspohjaisissa ammatillisissa perustutkinnoissa v osaan kotitalousopetuksesta (talouskoulu) v osaan kansanopistojen koulutuksesta

LUKIOON VALINTA v Lukioiden opiskelijavalintaan vaikuttaa peruskoulun tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo Myös pääsy- ja soveltuvuuskokeita voidaan käyttää v Joissakin lukioissa muu koulutus, harrastustoiminta tai muut lisänäytöt voidaan ottaa huomioon opiskelijavalinnassa

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VALINTA v Ammatillisten perustutkintojen opiskelijavalinnassa annetaan valintapisteitä yleisestä koulumenestyksestä, painotettavista arvosanoista, yleisestä työkokemuksesta, hakutoiveen järjestyksestä sekä mahdollisista pääsy- ja soveltuvuuskokeista

JOUSTAVA VALINTA v Koulutuksen järjestäjä voi erityisen syyn perusteella ottaa ammatilliseen opiskelijoista pistejärjestyksestä riippumatta ns. joustavan valinnan kautta. v Tällainen syy voi olla esimerkiksi koulutodistusten vertailuvaikeus. Mikäli hakijalla on muu kuin suomalainen päättötodistus, tulisi hänen hakea joustavassa valinnassa

v Koulutuksen järjestäjä voi lisäksi järjestää kielikokeen niille hakijoille, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli v Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä

AMMATTIKORKEAKOULU v Ammattikorkeakoulussa suoritetaan ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja v Koulutus on käytännöllisesti suuntautunutta, työelämäläheistä v Kokopäiväopiskeluna tutkinnon suorittaminen kestää 3, 5– 4, 5 vuotta

MITÄ AMMATTIKORKEAKOULUSSA VOI OPISKELLA? v humanistinen ja kasvatusala v kulttuuriala v luonnonvara-ala v luonnontiede v matkailu-, ravitsemis- ja talousala v sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala v tekniikan ja liikenteen ala v turvallisuusala v yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

AMMATTIKORKEAKOULU v Useimmat ammattikorkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavaa koulutusta myös englanniksi v Ammattikorkeakoulu voi testata sellaisten hakijoiden kielitaidon, joiden äidinkieli on eri kuin koulutusohjelman opetuskieli v Ammattikorkeakouluopintoihin käy pohjakoulutukseksi lukio tai ammatillinen koulutus sekä näitä vastaavat ulkomaiset opinnot

AMMATTIKORKEAKOULU v Alle kolmivuotinen ammatillinen tutkinto antaa kelpoisuuden hakea vain tutkintoa vastaavalle alalle v Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös muu hakija, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten, vaikka hakukelpoista tutkintoa ei ole v Tätä kutsutaan erikoistapausvalinnaksi. Siinä hakijat valitaan pelkän valintakokeen perusteella

ERIKOISTAPAUSVALINT A v Erikoistapausvalinnassa voi hakea myös silloin, kun tutkinnosta vaaditut arvosanat eivät ole verrattavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi näyttökokein suoritetut ammattitutkinnot ja ulkomaiset tutkinnot, joiden arvosanoja tai todistusta ei voi verrata suomalaisiin vastaaviin

v Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on yhteinen hakujärjestelmä ja hakulomake v Lisätietoa: https: //opintopolku. fi/wp/fi/

YLIOPISTOT v Yliopistoilla tarkoitetaan tiede- ja taidekorkeakouluja v Ensiksi opiskelijat suorittavat alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon v Alempaa korkeakoulututkintoa kutsutaan useimmiten kandidaatin tutkinnoksi ja ylempää maisterin tutkinnoksi

AVOIN YLIOPISTO v Avoin yliopisto-opetus on avoinna kaikille, pohjakoulutuksesta riippumatta v Avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopistollisia opintokokonaisuuksia, tutustua yliopisto-opintoihin tai opiskella harrastuksen vuoksi Mikäli hakemisen kautta päästään yliopistoon varsinaiseksi opiskelijaksi, voidaan suoritukset liittää tutkintoon

v Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukuvuonna v Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni saa korkeakoulupaikan

VIERASKIELINEN OPETUS v Kokonaan englanninkielisiä oppilaitoksia (perusopetus ja lukiokoulutus) ovat The International School of Helsinki ja The English School Helsingissä, The International School of Vantaalla, Espoo International lower secondary School ja Espoo International upper secondary School Espoossa, Turku International School Turussa, Oulu International School Oulussa ja The Voionmaa English School Jyväskylässä, sekä International School Cygnaeus Porissa (luokat 1– 6).

v Helsingissä on lisäksi Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin saksalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu v Venäjänkielistä opetusta tarjoaa myös Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. v Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (International Baccalaureate, IB) voi suorittaa yhdessätoista lukiossa eri puolilla maata. Tutkinto on englanninkielinen

v Edellä mainittujen lisäksi monissa oppilaitoksissa on opetusryhmiä, joiden opetus annetaan kokonaan tai osittain vieraalla kielellä v Joissakin oppilaitoksissa koko ammatillisen tutkinnon voi suorittaa vieraalla kielellä

AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS v Aikuisenakin voi parantaa ammatillista osaamista v Aikuiskoulutuksessa on mahdollista suorittaa kolmentasoisia tutkintoja: ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

v Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot v Ammattitutkinnoissa osoitetaan ammattitaito, jota kyseisellä alalla työskentelevä tarvitsee. Ammattitutkinto on periaatteessa mahdollista suorittaa, jos on hankkinut alan peruskoulutuksen ja sen jälkeen opiskellut täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä työskennellyt alalla vähintään kolme vuotta.

v Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkinto on periaatteessa mahdollista suorittaa, jos on hankkinut alan peruskoulutuksen ja sen jälkeen opiskellut täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä työskennellyt alalla vähintään viisi vuotta