Suomen aatehistoria 28 10 -3 12 2014 ti

Suomen aatehistoria 28. 10. -3. 12. 2014 ti klo 14 -16 ja ke klo 12 -14 HU 205 tentti ti 9. 12. klo 14 -16 HU 106 700094 P historian perusopinnot (2 op)

Turun akatemian kirjasto • 1600 -luvulla lahjoitusten varassa – vuonna 1646 Torsten Stålhandske 898 nidettä • 1700 -luvun alussa 2000 nidettä • 1750 -luvulla 3500 nidettä • H. G. Porthan kirjastonhoitajaksi 1760 -luvulla kirjaston kokoelmien voimakas kasvu • 1827 noin 40000 nidettä • 1827 Turun palo kirjasto tuhoutui, vain 600 kirjaa säilyi • kirjasto vain opettajien käytössä • kirjastonhoitaja sivutoiminen, yleensä joku professoreista

Yliopisto sukuyhteisönä • sukulaistuminen normaali kehitys ammattiyhteisössä • sosiaalinen verkosto: viran pysyminen suvussa takasi lesken ja orpojen aseman • avioliitto oli usein professoreille välttämätön • sukusiteet vahvistivat yhteisöä • sukulaisten valinta virkoihin esti vieraiden, yhteisöä vaarantavien ajatusten tulon • kirjastot, käsikirjoitukset yms. siirtyivät isältä pojalle

Opiskelu Turun akatemiassa lisäopinnot muissa tiedekunnissa maisteripromootio papit pro gradu; näyteluento osakunta - juhlat - harjoitukset - muu sosiaalinen toiminta pennaaliaika filosofian kandidaatti suulliset tentit kaikissa aineissa, suullinen tutkinto (examen rigorosum) pro exercitio perusopinnot filosofisessa tiedekunnassa - luennot kaikissa aineissa / väittelyharjoitukset - latinan kirjoituskoe ja pikku-teologia sisäänkirjoittautuminen ”lähtötasokoe”

Promootio • • • maisterin vihkiminen pakollinen joka kolmas vuosi primus, ultimus, penultimus (asinus) promoottorin alkusanat vihittävän maisterin (ultimus) ja tiedekunnan jäsenen välinen vuoropuhelu • maisterin merkit: kirja ja punainen päähine • jumalanpalvelus ja pidot

patronus - klientti • peräisin keskiaikaisesta läänitysjärjestelmästä • 1600 -luvulla kehittyi sosiaaliseksi suhteeksi • molemminpuolinen hyöty – patronus suojeli kliettiä ja edisti tämän uraa – klientti teki palveluksia patronukselle • seuloi esille kyvykkäät henkilöt • edellytys menestymiseen

Kolmisäätyoppi ecclesia hengellinen hallitus politia oeconomia maallinen hallitus huoneenhallitus

Politia • • politia = maallinen hallitus, esivalta kaikilla ihmisillä on tieto oikeasta maallinen hallitus asetettu pitämään synti kurissa Jumala luovuttanut valtansa esivallalle esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista luonnolliset lait ovat ensisijaisia positiivisten lakien suhteen maallisen hallituksen keinona pakko ja rangaistus jokainen ihminen kuuluu maallisen hallituksen piiriin ihmiset eriarvoisia

Ecclesia • • • ecclesia = hengellinen hallitus, kirkko jokainen kristitty kuuluu sen piiriin valta yksinomaan Jumalalla prinsiippeinä armo, usko ja Henki keinona anteeksiantamus viranhaltijoiden (papit yms. ) tehtävänä julistaa lakia ja evankeliumia ja jakaa sakramentit

Oeconomia • oeconomia = huoneenhallitus: perhe, suku • pitää yllä ihmissukua biologisesti ja taloudellisesti • perustuu Jumalan säätämään avioliittoon • perheenisällä sama rooli kuin esivallalla • hänen tehtävänään hoitaa politian ja ecclesian tehtäviä perheessä

Tieteet 1600 -luvulla domina obsequium serva/ancilla • • aristoteelinen hierarkia teologia korkein tieteenala teologinen tieto ensisijaista filosofialla teologiset päämäärät tai ainakin sopusoinnussa niiden kanssa • vastuu ajattelusta teologialla • 1600 -luvun lopulla vaatimus filosofiasta teologian aputieteenä

Teologia 1600 -luvulla • Puhdasoppinen luterilaisuus – Enevaldus Svenonius, Petrus Bång – 10 professoria • Raamatullis-käytännöllinen suunta – Eskil Petraeus, Johannes Gezelius nuorempi – 8 professoria • Synkretismi – Johannes Terserus

Puhdasoppinen luterilaisuus • 1600 -luvun alussa luterilaisten keskuudessa ankaria oppiriitoja; lukuisia eri suuntia • puhdasoppinen luterilaisuus dominoivaksi • pohjautui orjallisesti Martti Lutherin ajatteluun ja kristinuskon opinkappaleiden muokkaamiseen aristoteelisen logiikan muotoon

Puhdasoppinen luterilaisuus • kontroverssiteologia: opin puhtauden vaaliminen hyökkäämällä kiistakirjoitusten avulla kaikkea toisinajattelua vastaan • esiintyminen aggressiivista ja suvaitsematonta • keskuspaikka Wittenberg • Ruotsissa sosiaalinen tilaus; suurvaltasodat loivat pohjaa • käytännössä ainoaksi sallituksi suuntaukseksi 1660 luvulla

Enevaldus Svenonius (1617 -88) • puhdasoppisen luterilaisuuden pääedustaja Turun akatemiassa • teologian professori (1664 -87) • kiistaton johtohahmo • kontroverssiteologi • vastusti kaikkea toisinajattelua • laaja kiistakirjoitustuotanto • teologia ainoa tärkeä tiede; muut merkityksellisiä vain teologian aputieteinä • jyrkkä katsantokanta johti teologian eristäytymiseen

Raamatullis-käytännöllinen suuntaus • ei ollut ristiriidassa puhdasoppisuuden kanssa • vetosi sellaisiin, jotka eivät olleet tulisieluisia uskontaistelijoita • keskittyi käytännön seurakuntatyön edistämiseen • kansankielisen sielunhoidon edistäminen • homiletiikka = saarnataito • käsikirjojen, selitysteosten yms. apuvälineiden teko

Aeschillus Petraeus (15931657) • • I teologian professori 1640 -1652 Turun piispa homileetikko, saarnataidon opettaja 1642 koko Raamatun suomennos lyhyt suomen kielioppi mallisaarnat saarnameditaatiot: evankeliumi- ja epistolatekstien selitykset

Gezeliukset Johannes Gezelius vanhempi 1615 -1690 • laaja kirjankustannustoiminta • Encyclopaedia synoptica • Raamatun selitysteos Johannes Gezelius nuorempi 1647 -1718

Synkretismi • synkretistit halusivat lähentää eri kristillisiä kirkkoja korostamalla opin yhteisiä piirteitä • keskuspaikka Helmstedt • pohja: yhteinen tunnustus, kirkkoisien opit, varhaisten ekumeenisten konsiilien teologia • kuningatar Kristiina tuki synkretismiä • Formula concordiae (sovintokaava) (1647) • Johannes Terserus (1605 -78)

Johannes Elai Terserus (1605 -78) • opiskeli Saksassa 1633 -37: tutustui synkretismiin • III teologian professori 1640 -47 Turussa: oppiriita Isak Rothoviuksen kanssa • 1647 -58 III teologian professori Upsalassa • vastusti Formula concordiaen eli sovintokaavan hyväksymistä 1647 • kuningatar Kristiinan opettajana • 1658 -63 Turun piispa • 1671 Linköpingin piispa

Raamatullis-klassinen suuntaus • esikuvana Johann Carion: Chronica • lähteinä varhaisempien aikojen kuvauksessa Raamattu ja antiikin historiankirjoitus • myötäilee Raamatun kertomusta ja kristillisen kirkon vaiheita • usein historia jaettu aikakausiin: neljä valtakuntaa (Dan. 2. ): Babylonia, Persia (Assyria), Kreikka, Rooma • luominen – vedenpaisumus – Israel – Lähi-itä – Kreikka – Rooma – kristillinen kirkko • vallitsevana akateemisessa opetuksessa

Gööttiläinen historiankirjoitus • Ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman valtakunnan • Ruotsi on muinoin ollut maailman suurin ja mahtavin valtakunta • Kaikki sivistys ja kulttuuri on lähtöisin Ruotsista • Gootit, jotka tuhosivat Rooman valtakunnan, olivat ruotsalaisia

Gööttiläisyyden klassikkoja • Johannes Magnus: Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus (1554) • Johannes Bureus • Johan Stiernhielm: Runa Suetica • Johannes Schefferus: Upsalia antiqua (1666) • Johannes Messenius: Scondia illustrata (1636) • Olof Rudbeck vanhempi: Atlantica (1679 -1702)

Johannes Messenius (1579/80 -1636) • historioitsija • opiskeli jesuiittakoulussa Puolassa • Upsalan yliopiston historian professori • 1616 vangittiin katolilaisuudesta • elinkautisvankeus Kajaanin linnassa • 1635 vapautettiin • Scondia Illustrata

Skyyttalainen traditio • ruotsalaiset polveutuvat suoraan Nooan pojasta Jaafetista • Hesekielin kirjan 38. ja 39. luvut • Flavius Josephus (1. vuosisata j. Kr. ): Maagogin joukot skyyttejä • Milanon piispa Ambrosius (300 -l j. Kr. ): Maagogin jälkeläiset gootteja • Isidorus Sevillalainen (500 -l j. Kr. ): gootit = skyytit • Jordanes (n. 550 j. Kr. ): gootit kotoisin pohjoisesta Scandzan saarelta • 1300 -luvulla Ruotsissa: gootit = göötit • Johannes Magnus (1554) - lähteenä J. Annius Viterbolainen: Berosuksen Babylonian historia Nooa Jaafet Maagog

Pohjolan asuttaminen • vedenpaisumus 1656 maailmanluomisen jälkeen (n. 2350 e. Kr. ) • Maagog vaelsi Skyyttian kautta Suomeen • vuonna 88 vedenpaisumuksen jälkeen Pohjanlahden yli Ruotsiin, jonne maailman ensimmäinen valtakunta • syynä Pohjolan luonnon erinomaisuus – runsaasti kalaa ja mineraaleja – ilmasto karaiseva ja steriili

Goottilainen traditio • asutettuaan Pohjolan göötit lähtivät valloittamaan maailmaa kuningas Berikin johdolla • göötit rinnastettiin gootteihin ruotsalaiset olivat valtaamassa Roomaa • Cassiodorus 500 -luvun alku • Jordanes 550 -luku: Getica – gootit = skyytit = geetit – gootit ovat kotoisin Scandzan saarelta • Johannes Magnus otti goottihistorian Ruotsin historian keskeiseksi osaksi

Hyperborealainen traditio • Ruotsi on sivistyksen kehto • reaktio humanismin ajatukseen ei-italialaisten kansojen barbaarisuudesta • Johannes Magnus: göötit tunsivat vetoa sivistyksen vaalimiseen. Ruotsalaiset vastaanottajina • 1600 -luvun alku: ruotsalaiset sivistyksen antava osapuoli – Georg Stiernhielm, Johannes Bureus • Olof Rudbeck d. ä. : Atlantica

Alkukielen ongelma • kaikki ihmiset puhuivat samaa alkukieltä ennen Baabelin kieltensekoitusta • perinteinen käsitys: heprea alkukieli • Johannes Goropius Becanus (1569): kimbrin kieli alkukieli • Stiernhielm konstruoi alkukielen = göötin kieli – ei saanut varauksetonta kannatusta

Gööttiläisten käyttämät metodit • aristoteelinen logiikka – syllogismit (esim. jos A=B ja B=C niin A=C) – analogiat • lähteiden tulkinta: totuuden löytäminen • kielitieteellinen todistelu – kielen ja kansan rinnastaminen – intuitiivinen permutaatio

Rudbeckin permutaatiosäännöt f-p f-b v-b p-b k-c k-g t-d p-v fisk fader skrifwa tafla vyk kiöpa krona åker foot korp - piscis pater scribere tabula bycus kiobe corona ager food corvus g-i g-f r-l l-n g-e t-l m-f n-d seger mager krita klubba boga jette namn stamn minner mynnig - seier mafwer klita knubbe bue jelte nafn stafn minder myndig

Gööttiläisten käyttämät lähteet • • Raamattu antiikin historiankirjoitus goottilainen historiankirjoitus muinaisislantilaiset saagat

Gööttiläisyyden säilymisen syyt • Ruotsi poliittisesti ja uskonnollisesti homogeeninen • suurvaltapolitiikan propaganda-ase – kyse mennen olotilan palauttamisesta • historiankirjoitus valtion erityissuojeluksessa – valtakunnanhistorioitsijat • historia todennäköisyyksien kuvaamista

Michael Wexionius-Gyldenstolpe • historian professori 1640 -57 • Epitome (1650): Ruotsin historiallis-maantieteellinen kuvaus • esitti Suomen omana kokonaisuutena • historiassa perusti esityksensä Johannes Magnukseen

Chronicon Finlandiae • • • anonyymi; Elias Brenner, Marcus Sadelerus 1640 -1670 -luvulta 1728 Schwedische Bibliotec Suomen kuninkaiden mukainen jaottelu käytetty kansanrunouslähteitä Porthan: ”typerä, mätä, ei pitäisi edes mainita historiankirjoissa”

Petrus Bång (1633 -1696) • teologian professori Turun akatemiassa • Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia (1675) • tarkoitus kumota harhaluulo, että ruotsalaiset olisivat muinoin palvoneen epäjumalia • puhtaasti ruotsalainen kirkkohistoria

Daniel Juslenius (1676 -1752) • • • pyhien kielten professori 1712 -1727 teologian professori 1727 -34 Turun piispa Aboa vetus et nova 1700 Vindicae Fennorum 1703 puhdasoppinen luterilainen

Aboa vetus et nova (1700) • oraatiomuotoinen pro exercitio • liittyy Turussa 1600 -1700 -lukujen vaihteen patriotismiin • Turun kaupungin historia • varhaishistoria puhtaan gööttiläinen • kuninkaiden valinnassa suomalainen korostus

Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870 -1946) • • taidemaalari kulttuurivaikuttaja Suomen kultainen kirja I-II Kalevala ja Egypti (1935)

Wettenhovi-Aspan etymologioita • • • Jooseph Hjalmar Valdemar Vasili Persephone Poseidon Nevskij Varsova Rossija Slovakia < Joenseppä < Jalomeri < Valtameri < Vesilinna < Persepuna < Puuseita < Nevansikiö < Varushovi < Ruusunsija < Saloväki • • • Veiksel Sevilla Leipzig Abu Simbel Honolulu Kiina Merkurius labyrintti muumio obeliskit germaani < Vehkaselkä < Se vilja < Leipäsija < Simpele < Huonoluulo < Kiinnimaa < Merikoreus < läpiriento < muu mies < opillis-kivet < jäärämanni