Sote-uudistus Varsinais-Suomessa Leena Setälä Johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Sote-uudistus Varsinais-Suomessa Leena Setälä Johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Esityksen sisältö • Sote-uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet • Lainsäädännön tämän hetkinen tila ja sen vaikutusarvioita • Mitä merkitsee valinnan vapaus? • Terveyspalvelut Varsinais-Suomessa ja sote-valmistelun vaihe

VSSHP 1991 -2018: Erikoissairaanhoidon järjestäjä ja tuottaja

Digitaalisten palvelujen suuntaaminen niille, jotka kykenevät niitä käyttämään, vapauttaa palvelujärjestelmän resursseja niiden käyttöön, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia välineitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi sote-lainsäädäntöä

Palvelujen integraation toteutuminen vammaispalveluissa (THL arvioi) • • On varmistettava, että maassamme säilyy ja kehittyy riittävä erityisosaaminen erilasten vammojen ja sairauksien hoidossa. Erityisesti pienten ja harvinaisten vammaryhmien hoitoon, kuntoutukseen ja palveluihin tulee kiinnittää huomiota uudistuksen yhteydessä. Terveyden- ja sosiaalihuollon järjestäminen integroidusti voi helpottaa toimintakyvyn arviointia ja hyödyttää ja tehostaa sitä kautta vammaispalvelujen asiakastyötä ja päätöksentekoa. Lisäksi apuvälinepalvelujen yhteensopivuus vammaispalvelujen kanssa toteutuisi luultavasti nykyistä paremmin. Tärkeää olisi kuitenkin, että vastuu vammaispalveluja koskevasta päätöksenteosta olisi integroidussa järjestelmässäkin vammaispalvelujen sosiaalityöllä, jotta varmistettaisiin riittävä sosiaalityön ammattitaito sekä ymmärrys vammaispalvelujen luonteesta osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina. Muista sosiaalipalveluista esimerkiksi lasten ja perheiden palvelujen järjestäminen koordinoidusti vammaispalvelujen kanssa vähentäisi osaoptimointia ja parantaisi luultavasti tätä kautta vammaisten lasten ja heidän perheidensä palvelunsaantia.

Palvelujen järjestämisen läheisyysperiaate (THL arvioi) • • Suurin osa palveluista tulee järjestää lähellä asiakasta. Periaate on tärkeä erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, jotka käyttävät palveluja paljon ja pitkäaikaisesti. Vammaispalveluja käytetään jokapäiväisten toimien mahdollistamiseen, esimerkiksi työntekoon, liikkumiseen, lastenhoitoon ja päivittäisiin henkilökohtaisiin toimiin. Tarve on usein toistuvaa ja pitkäaikaista. Lakiluonnos sallii palvelujen keskittämisen, jos niiden saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Kustannusvaikuttavuuden ja tehokkaan tuottamisen korostaminen voi johtaa siihen, että vammaispalvelut eivät toteudu ihmisten omassa toimintaympäristössä. Tämä saattaa vaarantaa vammaisten ihmisten oikeuden asua perheensä kanssa ja viettää normaalia elämää omassa yhteisössään. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa olisi huomioitava taloudellisten ja tuotantoa koskevien seikkojen lisäksi mm. sosiaalihuoltolaissa määritelty asiakkaan etu, vammaispalvelulain tarkoittama asiakkaan yksilöllinen tarve sekä sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti asiakkaan mielipide.

Valinnanvapaus vammaispalveluissa (THL arvioi) • • • Valinnanvapauden käyttäjällä on oltava tosiasialliset mahdollisuudet valita palveluja (esim. syrjäseutujen asukkailla tai harvinaisempia tai monimutkaisia palveluja tarvitsevilla ei välttämättä ole). Miten varmistetaan se, että harvinaisempia tai vaativampia palvelukokonaisuuksia järjestetään myös muualla kuin maakunnan liikelaitoksessa? Jos näin ei ole, valinnanvapaus ei ole todellisuutta kaikille. Hänellä on oltava myös tosiasialliset mahdollisuudet käyttää valinnanvapautta (esteinä kognitiiviset ongelmat, tietokoneen puute, esteettömyyden ja saavutettavuuden puutteet, tiedon puute ym. ). Esityksessä on hyvin tuotu esille se, että erityisesti vammaispalveluissa pitää huomioida tarvittava tuki. On hyvä, että tuetun päätöksenteon pykäliä esitetään, mutta ne ovat kuitenkin suppeat soveltamisalaltaan sekä epämääräiset sikäli, että niiden toteuttamistavasta ei ole säädetty juuri mitään. Sote-keskusten ohjauksen ja neuvonnan on oltava laajalti asiantuntevaa ja ammattitaitoista. Siitä vastaavalla henkilöllä tulisi olla sosiaalityöntekijän pätevyys ja lisäksi vankka kokemus eri sosiaalihuollon sektoreilta, jotta hän todellisuudessa pystyisi ohjaamaan ihmisiä oikeiden palvelujen piiriin.

Terveyspalveluiden käyttövolyymejä Varsinais-Suomessa vuonna 2016 VSSHP esh 255 000 hpv VSSHP esh: 798 000 käyntiä ”Sote-keskus”-pth 2 000 käyntiä Turun esh 153 000 hpv VSSHP EPLL: 172 000 käyntiä VSSHP esh 39 000 tmp Turun esh: 172 000 käyntiä Yksityinen esh (Kela-korvattu) 645 000 käyntiä Yksityinen esh (Kela-korvattu) 11 500 tmp ”Liikelaitos”-pth 960 000 käyntiä Julk työterv huolto n. 185 000 käyntiä Yksit työterv huolto n. 100 000? käyntiä Luokittelematon pth 77 000 käyntiä

Maakunnan oma sote-palvelutuotanto Maakunnan Sote-liikelaitos Maakunnan Sote-palvelut Oy Päivystys Ensihoito Keskussairaala Lähisairaalat Tk-vuodeosastot Neuvolat Lasten ja nuorten suun terv. huolto • Vammaispalvelut • Vaativat sosiaalipalvelut • Sote-keskukset • Aikuisten suun terveydenhuolto • Sosiaalihuollon neuvonta • Erikoislääkärikonsultaatiot ja – vastaanotot • Asiakassetelillä tuotettavat palvelut • •

Julkiset sote- tuotantorakenteet nykytilanteen pohjalta Varsinais-Suomessa V-S Liikelaitos Tyks, Sapa ja EPLL Kaupunkien ja kuntien vuodeosastohoito Kaupunkien ja kuntien neuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kehitysvammahuolto KTO Pääosa kaupunkien ja kuntien sosiaalipalveluista V-S Sote-yhtiö Turun kaupungin yleislääkärivastaanotot Osa kaupungin ja Tyksin erikoislääkärivastaanotoista Muiden kuntien yleislääkärivastaanotot Kunnallinen hammashuolto aikuisille Lyhytaikaiset sosiaalipalvelut

Tyks tutkii, hoitaa ja kouluttaa vielä 2019 -