Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2007 J P Roos j p

Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2007 J P Roos j. p. roos@helsinki. fi, www. jproos. fi

Uusia juttuja n Contexts artikkeli (Summer 2007) jossa verrataan USA: aa ja Eurooppaa n Erittäin mielenkiintoisia tuloksia n Matti Karin eläkevertailuesitys : suomen eläkejärjestelmän odottamattomat seuraukset ja vertailu Norjan eläkerahastoihin n Milloin Suomen eriarvoisuus lisääntyy liikaa? J P Roos 2007 2

Suoritustapa n Loppukuulustelu jossa tentitään kirjat ja luennot yhdessä TAI n Luentopäiväkirja ja kirjakuulustelu TAI Jokin muu erikseen sovittava tapa! J P Roos 2007 3

Peruskurssin tiedot opinto-oppaassa Ooditunniste 73156 Laajuus: Op: 6 Ov: 4 Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan historiaan, teorioihin, järjestelmiin ja nykykeskusteluihin. Kurssi järjestetään syyslukukaudella. n Suoritustapa n 20 tunnin luentokurssi loppukuulusteluineen. Pääaineopiskelijat (ei sosiaalityön opiskelijat) osallistuvat lukupiiriin, jossa käsitellään oheiskirjallisuutta. Kurssin yhteydessä tentitään kaksi teosta. Oheiskirjallisuutta ei voi suorittaa erikseen, ellei siitä ole erityisesti sovittu. J P Roos 2007 4

Lukupiirit n koskevat vain sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijoita n vetäjinä pitemmälle ehtineet opiskelijat n optimaalinen ryhmäkoko 6 -10 n Vetäjä Hans-Mikael Hämäläinen (hansmikael. hamalainen@helsinki. fi) n minulta voi kysyä lisää J P Roos 2007 5

Sisältörunko ja aikataulu n 11 -12. 9 Yhteiskuntapolitiikan peruskäsitteistä ja lähestymistavoista (Roos): päivähoidon nollamaksuluokka esimerkkinä n 18 -19. 9. Elämänpolitiikka ja evoluutioteoria n 25 -26. 9. n 2 -3. 10 n 9 -10. n 16 -17. 10 J P Roos 2007 6

Sisältöä tarkemmin n Johdanto: taustaksi n Mitä on yhteiskuntapolitiikka? Miksi yhteiskuntapolitiikka nyt? n Teorian ja empirian suhde yhteiskuntatieteissä n Onko yhteiskuntatiede jotain aivan erityistä verrattuna muihin tieteisiin? n Konstruktionismi ja sosiaalinen todellisuus n ´Peruskäsitteet: hyvinvointi, turvallisuus hyvinvointivaltio, universalismi, pohjoismainen malli, sukupuolisopimus, sukupolvisopimus J P Roos 2007 7

Sisältö (2) n Ongelmanäkökulma: sosiaaliset ongelmat sosiaalipolitiikan lähtökohtana n Lait toiminnan perustana: kansalaisen oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet n EU: n perustuslaki n asiakaslaki n toimeentulo n lastensuojelu J P Roos 2007 8

Yhteiskuntatieteiden perusongelma n Yhteiskuntatieteiden merkitys supistuu koska ne eivät tutki relevantteja ongelmia konkreettisesti n Ne rakastavat hyödyttömiä käsitteitä, sosiaalista konstruktiota, erilaisia keinotekoisia asetelmia (refleksiivisyyttä) n Ne eivät kysy kiinnostavia, selkeitä kysymyksiä n Ne eivät anna konkreettisia vastauksia n Ne eivät edes yritä testata mahdollisia teorioitaan n Ne eivät tuota kasautuvaa tietoa n Ne torjuvat uuden relevantin tutkimustiedon muista tieteistä, erityisesti biologiasta J P Roos 2007 9

Yhteiskuntatiede vs luonnontiede n Luonnontiede: laboratoriotutkimusta, kausaalista selittämistä, luonnonlakien löytämistä n Yhteiskuntatiede: ymmärtämistä, tulkintaa, kuvailua n Siis kaksi aivan erilaista asiaa n EI vaan samoja ilmiöitä eri suunnista lähestyviä n Tieteen perusperiaate: jäsentää ja selittää todellisuutta koskevia havaintoja! n Tiede kehittyy ja kasautuu: ei siis joka hetki uusia aloituksia ja muoteja J P Roos 2007 10

Filosofian esimerkki n Filosofia oli ennen yleistiede joka ratkaisi kaikki ongelmat päättelyn avulla n Vähitellen siitä irrottautui erityistieteitä jotka ottivat omia tutkimuskohteita ja ratkoivat niitä n Filosofialle jäi joukko erittäin laajoja kysymyksiä, joiden ajateltiin pysyvän aina niillä n Näin ei kuitenkaan ole: suuri määrä monia ilmiöitä jotka ovat ”ikuisesti” filosofiaan kuuluvia ovat nyttemmin aidon tutkimuksen kohteita: tietoisuus, moraali, … n Vieläkin monet tutkijat kertovat olevansa ”kantilaisia” tai spinozalaisia tai nietzscheläisiä n Mutta yhä useammin kyse on aiheesta josta on olemassa konkreettista tietoa J P Roos 2007 11

Aluksi n Yhteiskuntapolitiikka erittäin monialaista: sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, kaupunkitutkimus, ympäristöpolitiikka, vanhenemisen tutkimus n laajimmassa mielessä: kaikki yhteiskuntaa koskeva politiikka-arviointi n historiallisesti: sosiaaliset ongelmat ja niiden (käytännöllinen) ratkaiseminen n ”Sosiaalinen kysymys”! n Eli mitä tehdä kun ihmiset eivät pärjää omin avuin vaan muodostuvat ongelmaksi koko yhteiskunnalle J P Roos 2007 12

Tehtävä! n Päivähoidon nollamaksuluokka ja sen poistaminen n Mistä on kysymys? n Mikä on nollamaksuluokka? n Keitä se koskee? n Mitä on tarkoitus tehdä? n Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? n Keihin uudistus vaikuttaa n Millaisia vaikutuksia uudistuksella voidaan odottaa olevan n Onko siis kyseessä ”hyvä” vai ”huono” reformi? n Argumentit puolesta ja vastaan n VIHJE: verkosta hakusanalla nollamaksuluokka löytyy paljon! J P Roos 2007 13

Mitä opimme tästä esimerkistä? n Sosiaalipolitiikassa on kyse etuuksien jakamisesta ( ja pois ottamisesta!) tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi: n Tasa-arvo n Sosiaaliturva n Lasten hyvinvointi n Kaikilla toimenpiteillä on sekä suunniteltuja että yllättäviä vaikutuksia n Erityisesti tavoitellaan huono-osaisten aseman parantamista, virallisesti n Sosiaalipolitiikan ideologiset linjat: porkkana vai keppi, omavastuu vai yhteisvastuu n Sinänsä tämä ei ole merkittävä kysymys J P Roos 2007 14

Yhteiskuntapolitiikka lehti (Zeitgeist-blogi) n 1. 6. 2007 n 14 000 perhettä! n Jos opiskelijat, yksinhuoltajat ja lastensuojeluperheet poistetaan jäljelle jää vain muutama lapsi n Eli käytännön merkitys todella vähäinen, sen sijaan iso hankaluus muutamalle perheelle n Pääkohde siis työttömät (naiset? ) joilla pieniä lapsia mutta jotka lähettävät lapsensa (koko)päivähoitoon J P Roos 2007 15

Esimerkkiaineistoja n Vääryyskirja! n Hyvinvointiraportti n Karin Eläkeaineisto n EU: perustuslaki n Hiilamo: Tupakkakirja n Lastensuojeluaineistot: Huostaanottokirja J P Roos 2007 16

Politiikka? n Politiikka termin ongelmallisuus n policy vs politics, yleispolitiikka vs puoluepolitiikka n policy on suomeksi/saksaksi poliisi! n Poliisitoimi tarkoitti aikaisemmin kaikenlaista pientä järjestyksenpitoa: kuri, roskat, n meillä ei siis ole eri termiä yleisemmälle ”politiikalle” jossa vedetään päälinjoja selvitetään vaihtoehtoja ja arvioidaan seurauksia (”hallitusohjelma”) n Mutta se on hyväksyttävä: kannattaa miettiä mitä merkitystä sillä on että meillä ei ikään kuin käytännön toimintaa ja ohjelmaa osata erottaa toisistaan: suomalainen yksitasoisuus ja tekemisen ja suunnittelemisen toisiinsa liittyminen! n Mutta kannattaa muistaa että poliisin tehtävät ovat taas laajentuneet: kotihälytykset, poliisi on se ensimmäinen viranomainen jolta syrjäytyneet saavat apua n Sosiaalityön ja poliisin yhteistyö… J P Roos 2007 17

Esimerkki: omat tutkimusalueeni (1) n www. valt. helsinki. fi/staff/jproos/cv. htm n kehitysmaatutkimus (gradu) n Ammattiyhdistyshistoria n hyvinvointi- ja elintasotutkimus n Suunnittelu n Elämäntapatutkimus J P Roos 2007 18

Omat tutkimusalueeni (2) n Elämäkerrat (suomalainen elämä) n Elämänpolitiikka n Matkapuhelimet n Lastensuojelukysymykset n Sukupolvet (suuret ikäluokat) n Evoluutiotutkimus n Kannanotot julkiseen keskusteluun J P Roos 2007 19

Sosiaalipolitiikan monitieteisyys n sosiologia teoriaperustana: yleinen teoria n taloustiede: aikaisemmin tärkeä n Psykologia n politiikkatiede, valtio-oppi n Oikeustiede n ongelmana tieteiden jatkuva eriytymisprosessi ja erikoistuminen n vastavirta: ympäristötutkimus, kaupunkitutkimus, evoluutioteoria J P Roos 2007 20

Sosiaalipolitiikan peruskysymys n Yhteiskunnan huono-osaisten auttaminen pärjäämään yhtä hyvin kuin muut n Sen selittäminen miksi jotkut pärjäävät huonommin n Millä keinoin ihmiset voisivat pärjätä paremmin n Tieteellisempi muotoilu: kysymys sosiaalisesta hyvin- ja pahoinvoinnista tai sen edellytyksistä n Keinoista vaikuttaa hyvin- ja pahoinvointiin positiivisesti J P Roos 2007 21

Sosiaalipolitiikan perustelut n Sosiaalipoliittista toimintaa perustellaan mm. seuraavilla tavoilla jotka eivät sulje pois toisiaan: n Vähäosaisia ei saa jättää oman onnensa nojaan vaan parempiosaisilla on velvollisuus auttaa (kirkko) n Sosiaalipolitiikka on taloudellisesti tehokasta, se tuottaa luottamusta ja taloudellista kasvua (Pekka Kuusi) n Kapitalismi ei pysyisi pystyssä ilman sosiaalipolitiikkaa vaan vähäosaisten suuri joukko murskaisi sen (Sos dem) n Seuraava perustelu on sen sijaan hyvin harvinainen: sosiaalipolitiikka on osa ihmisluontoa! Tämä on westermarckilainen perustelu jota käsittelen laajasti seuraavassa. J P Roos 2007 22

Ihminen moraalisena olentona n Vanha keskustelu: onko ihminen syntyessään hyvä, paha vai tyhjä taulu johon yhteiskunta piirtää moraalin? n Evoluutioteorian vastaus: ihmisellä on jo geeneissään, darwinilaisen luonnonvalinnan tuloksena taipumus yhteistyöhön, tasa-arvoisuuteen, lojaliteettiin n Ilman yhteistyötä ei olisi ihmistä: yhteistyö on sopeutuma! n Kiistanalainen teoria: sitä vastaan on asetettu geenin itsekkyysteoria, jonka mukaan yksilöllinen itsekkyys riittää selittämään myös yhteistoiminnan synnyn n Yhteiskuntatieteilijälle kumpikin on kauhistus! J P Roos 2007 23

Geenin ”itsekkyys” n EI tarkoita sitä että geeneillä on tietoisuus ja että ne ovat itsekkäitä= ajattelevat vain omaa etuaan, vaan n Sitä että evoluutiossa on kyse elämän lisääntymisestä ja moninaistumisesta. n Geenit ovat tässä välikappaleita, joille eliöt ovat välikappaleita n Geeni voi kloonautua tai lisääntyä suvullisesti J P Roos 2007 24

Ihmisillä yhteiset geenit n Nykyihmisellä on vain muutamia kymmeniä esiäitejä ja – isiä n Kummatkin pystytään jäljittämään geneettisesti. Esiisämme ovat peräisin Afrikasta ja he kehittyivät n. 200 000 vuotta sitten. Heidän geeninsä ovat lisääntyneet ja säilyneet tähän päivään asti. Mutta suurin osa ihmisistä ei ole jättänyt jälkiään nykyiseen geenikantaamme, vaan heidän geeninsä ovat siis hävinneet n Olemme siis aikamoisen valintaprosessin tulosta. n Nyt on kyse siitä millaista tämä valinta oli: säilyivätkö kiltit ja mukavat ihmiset vai ilkeät ja itsekkäät? J P Roos 2007 25

Kannattiko yhteistyö vai ei n Tämän kysymyksen voi siis muotoilla niin, että kumpi oli parempi (geenien eloonjäämisen eli siis lisääntymismenestyksen kannalta): että ihmisyksilöt olivat täysin itsekkäitä, vaiko auttavaisia n Ainakin on selvää, että jos lapsia ei autettu niin meitä ei olisi olemassa. Toisin sanoen äidinrakkaus ja sukulaisrakkaus on geneettistä. Se ei voi syntyä opettamalla tai sosiaalisen konstruktion tuloksena. n Inclusive fitness eli kokonaislisääntymismenestys: Ei ole tärkeää että juuri minä pärjään kunhan lähisukulaiseni pärjäävät J P Roos 2007 26

Hamiltonin periaate n Hyvin yksinkertainen: autan sukulaisia jos kustannus on pienempi kuin hyöty, geenien lisääntymisen mielessä. Laskukaava: ak < au n Evoluutio ei tietenkään odota että me laskemme tarkkaan hyödyt ja kustannukset vaan muodostaa yksinkertaisia algoritmeja. Jos joku on paljon minun kanssani kun olen lapsi, hän on ilmeisesti sukulainen. Hänen lapsensa ovat sukulaisiani. n EEA (environment of evolutionary adaptation) n Nyt kysymys on: entä ei-sukulaiset? Heitä ei siis missään olosuhteissa kannata auttaa? J P Roos 2007 27

Tit for tat n Yleisen auttamisen periaate näyttää nojaavan yksinkertaiseen perussääntöön: auta jos joku auttaa sinua. n Tai tarkemmin: jos tapaat tuntemattoman ihmisen niin auta häntä jos kustannus ei ole liian korkea n Jos hän sitten auttaa sinua takaisin, niin teillä on toimiva yhteistyö n Jos hän ei auta sinua, niin älä sinäkään enää auta häntä n Tästä on joitakin muunnelmia joissa esim. ollaan joskus auttamatta, valitaan autettavat sattumaperiaatteella. Esim kun kuljet kadulla ja annat jollekin pyytäjälle rahaa mutta et kaikille… J P Roos 2007 28

Peliteoria n Tätä voidaan tutkia peliteoreettisilla malleilla n Tuloksena on että se toimii pienissä ryhmissä mutta ei isoissa. Ei edes silloin jos autan jotain joka on auttanut minua. n Eli: itsekkyys kannattaa periaatteessa aina! n Tämä on iso ongelma: jos näin olisi, meillä ei olisi yhteiskuntaa vaan ihmiset eläisivät edelleen pienissä ryhmissä ja tappelisivat keskenään aina tavatessa n Vastaus on ryhmävalinta: sellaiset ryhmät pärjäävät joissa on enemmän auttamishaluisia J P Roos 2007 29

Altruismi n Ihminen joka auttaa jotain toista ihmistä tilanteessa jossa hänen olisi edullisinta olla auttamatta, on altruisti. n Esim. kun junassa joku alkkis häiriköi ja uhkailee vierustoveria, niin useimmat ihmiset eivät auta. Sen sijaan jos kolme neljä tyyppiä on yhdessä valmiita auttamaan niin … Toisaalta tällöinkin kannattaa lipsua joukosta koska kaverilla voi olla vaikka puukko hihassaan (free riderongelma) n Rankaisu selittää osittain. Tilanteessa jossa olisi helppoa olla free rider mutta jos siitä seuraa että saa rangaistuksen niin on parempi olla mukana. n Tietenkään sellainen ihminen ei ole altruisti joka auttaa vain koska on pakko tai pelkää toisia! J P Roos 2007 30

Evoluutioteorian ja sosiologian yhteys: n voidaan torjua suuri määrä spekulaatioita: n esimerkiksi lapsuuden synty 1800 -luvulla n miksi ruumiit ovat tabu n miksi insesti on universaalisti kielletty n perheen alkuperän epämääräisyys n Erittäin toimivia selityksiä myös nykyään n Käytännön sovellutuksia J P Roos 2007 31

Graffitien torjunta n Tämä on minun oivallukseni n Kaupunki taistelee graffiteja vastaan ns nollatoleranssilla: kaikki pois heti n Aikaisemmin hyväksyttiin tietyt graffitien tekijät taiteena n Evoluutioratkaisu: jokainen graffiti arvioidaan erikseen: jos se on hyvä se saa jäädä, jos se on huono se otetaan pois n Seuraus: vähitellen kaikkialla on hienoja graffiteja jotka toimivat julkisten tilojen ilmaisina koriste-elementteinä! J P Roos 2007 32

Reduktionismin ongelma n tieteiden hierarkia: Theory of Everything (TOE) fysiikka, n n J P Roos 2007 kosmologia, biologia … kaikki noudattaa fysiikan lakeja Konsilienssi vs reduktionismi: tieteiden tulee olla yhteensopivia, ei toisiinsa tyhjentyviä. Sosiologiset väittämät eivät voi olla ristiriidassa fysiikan tai biologian kanssa Emergenssi: uusi tiede tuottaa aivan uusia tuloksia jotka eivät redusoidu toiseen tieteeseen: emergenssiä ei oikeastaan ole tai se on ns. tyhjä selitys! Emergentti ilmiö on toki eräänlainen hyppäys, mutta kyllä sillekin selitys löytyy! 33

Tieteellinen peruslähestymistapa n pyrkimys selittää miten maailma toimii n havainnot todellisuudesta kaiken perustana n teoriat kilpailevia selityksiä jotka ovat keskenään jollain tavoin ristiriidassa n jos selitystä ei voi koetella havaintojen kautta, niin se on tieteellisesti kyseenalainen (so. jos havainnot eivät vaikuta teoriaan) n objektiivisuus, kriittisyys, testattavuus, kumulatiivisuus n Teoriapitoisuus on harha J P Roos 2007 34

Liian yksinkertaista? n tutkija ei voi keksiä tuloksiaan n tutkija ei voi manipuloida tuloksiaan n tutkija ei voi esittää mitä tahansa selityksiä ja tulkintoja n tutkijan pitäisi pyrkiä testattaviin, kausaalisesti järkeviin teorioihin n teoriat eivät ole oma maailmansa johon havainnot eivät kuulu J P Roos 2007 35

Yhteiskuntapolitiikan teorioiden lähtökohdista n Funktionalismi ja neofunktionalismi: Parsons, Merton, Alexander (Durkheim) n strukturalismi ja poststrukturalismi: Levi-Strauss, Dumont, Foucault , Bourdieu (Durkheim) n fenomenologia: symbolinen interaktionismi, etnometodologia, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi Blumer, Garfinkel, Goffman, Foucault (Husserl) n konstruktionismi: Berger-Luckmann, Hacking n Darwinismi (Sanderson, Westermarck) J P Roos 2007 36

Suuret linjat: n Strukturalismi: olennainen määräävä tekijä on yhteiskunta ja sen rakenne n Fenomenologia: ilmiöt ja niiden havaitseminen ja ymmärtäminen n Toiminnan teoria: ydinkäsitteenä sosiaalinen toiminta n Evoluutioteoria: adaptaatiot ja (luonnon)valinta / seksuaalivalinta yhteisöjen kehityksen perustana J P Roos 2007 37

Esimerkkejä suurista teorioista n Marxismi ja historiallinen materialismi n Weberin sosiaalisen toiminnan teoria n Rationaalisen valinnan teoriat (Coleman) n Bourdieun synteesi n Sosiobiologia ja evoluutiopsykologia (Westermarck, Trivers, Sarmaja) J P Roos 2007 38

Elämänpolitiikka n hauska paradoksi: life policy ei käy! n Giddens: (myöhäis)moderni elämä perustuu sattumalle (kontingenssi!), riskinotolle, valinnoille. Tarvitaan siis tietoista, ohjelmallista politiikkaa n luonnon ja yhteiskunnan politiikan avoin ihmisen harjoittama ohjaus n elämänhallinta korvaa moraalisen sääntelyn n itsensätoteuttaminen vs elämäntyylin valinta (myös Bauman): iso vs pieni elämänpolitiikka n Biopolitiikka ja elämänpolitiikka eri asioita J P Roos 2007 39

Foucault’n elämänpolitiikka n ”Iso” kuvio n Elämän säätelyn yleiset kysymykset n Valta ja hallinta keskiössä n Elämä diskursseina: olennaista siis miten elämästä puhutaan, miten se ymmärretään n Biopolitiikka: politiikka joka kohdistuu elämän edellytyksiin J P Roos 2007 40

Köyhyysongelma n kurjuuden poistaminen sosiaalipolitiikan päätehtävänä, ei onnen lisääminen n kuka on köyhä? n suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys n tuloerot vs. minimitaso kriteerinä n absoluuttinen minimi ja ”suhteellinen” minimi: nälkä vs. kohtuus J P Roos 2007 41

Köyhyysmittarit n suhteelliset tulot: köyhä jos tulot 40 -60 pros alle keskitulosta (mediaani, kulutusyks kohden) n n J P Roos 2007 mitä asioita pitää olla ja mitä on: deprivaatio oma kokemus siitä onko köyhä (rahat eivät riitä toimeentuloon) toimeentuloasiakkuus velkaantuminen 42

mitä Suomessa tapahtui n tuloerot kasvoivat yläpäässä n deprivaatio lisääntyi n pitkäaikaistyöttömyys keskeinen köyhyyden tekijä n harhakäsitys että lama ei olisi vaikuttanut köyhyyteen ja tulonjakoon n Suomessa muutokset keskimäärin suuria J P Roos 2007 43

Mitä Suomessa tapahtui n n n hyvinvoinnin kasvu 1980 -luvulle pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus erittäin syvä lama 1990 -1994 leikkaukset: työttömyys, sairaus, perhe, eläke seurauksena tuloerojen kasvu, sosiaalisten ongelmien lisääntyminen viiveellä (1990 -luvun puolivälissä vielä kehuttiin että hyvinvointivaltio natisi mutta kesti) J P Roos 2007 44

Mitä Suomen perustuslaki sanoo n perustuslain määräys : § 19 Oikeus sosiaaliturvaan n Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. n Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. n Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. n Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. J P Roos 2007 45

Toimeentulotuki n laki uudistettu 1997 -2000 n peruspäiväraha on pienempi kuin toimeentulotuki mikä aiheuttaa turhaa luukutusta n äärimmäistä niuhottamista joka kohdassa, koska peruspäiväraha maksetaan viikoittain niin pitkäaikaistyöttömiltä vähennetään odotettavissa oleva tuplamaksu n Köyhälle ei yhtään ylimääräistä, mutta toisin päin ei ole väliä: oikeudesta tiettyyn summaan saa aina tinkiä ilman rangaistusta J P Roos 2007 46

Työelämän muutos n Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia n mahtava teos: yli 500 sivua n perusteesi: hyvinvointivaltion turvallisuudesta siirrytty globaaliin hyperkilpailuun, jonka ansiosta työelämä on olennaisesti kurjistunut J P Roos 2007 47

Vaihtoehtoiset kertomukset n kurjistuva kapitalistinen työelämä: fordismi, taylorismi, riisto n vapautuminen raskaasta ruumiillisesta työstä, työn yksilöllistyminen, IT n työn jyrkkä segmentoituminen, pätkätyöt, surkea palkka, vs vakaat työt, hyvä palkka, itsenäinen työstä tulee koti ja kodista työ (Hochschild) J P Roos 2007 48

Työevankeliumi n Saarinen & Sarasvuo: positiiviset mielikuvat työstä, kilpailu, menestys n kaikki on mahdollista jos vain luodaan oikeita mielikuvia n kriisit voi kääntää hyödyksi n täydellinen paneutuminen ja omistautuminen J P Roos 2007 49

Hyvinvointivaltiosta globaaliin hyperkilpailuun n palkkatyöläisen kulta-aika 60 -80 luvulla: korkea työllisyys, säännelty työ, turvallisuus, sopiva työvauhti, pienet tuloerot, kohtuulliset voitot n nyt jatkuva olosuhteiden huononeminen: turvattomuus, työn epävarmuus, lisääntyvä rasitus, liialliset henkiset ja ruumiilliset vaatimukset, loputon voitonhimo n Pätkätyöt n Hyvien työpaikkojen siirtyminen matalan palkkatason maihin J P Roos 2007 50

Klassiset työhön suhtautumisen perustyypit n duunari: mä oon täällä vaan duunissa n urakoitsija: Koskelan Akseli, kun tästä pääsis elämään ihmisiksi n diakonissa: kutsumustyö, minua tarvitaan täällä n itsensä toteuttaja: elämää ei saa hukata (Siltala s 27 -36) J P Roos 2007 51

Tulokset n työnteon vaatimukset ylittävät ihmisen sietokyvyn kaikissa työtehtävissä n n n J P Roos 2007 työntekijöitä on liian vähän keskinäinen kilpailu liian kovaa lisääntyvä oman aseman turvattomuus täydellinen korvattavuus laadusta ei väliä ”hyperkilpailun ihmiskoe” 52

Uskomaton vyörytys n ainakin minulla: samassa kohtaa kuin kirjoittaja ahdistuu niin lukijakin ahdistuu! n voiko tämä olla totta? n onko tämä yleinen suuntaus vai n sukupolvi-ilmiö? n valittaako Siltala turhaan? J P Roos 2007 53

Lillrankin vastaväite n Paul Lillrank Teknillinen korkeakoulu n turhaa höpinää ja valitusta n työ on nyt paljon mukavampaa ja parempaa n kapitalismi toimii paremmin n triviaalia narinaa: kukaan ei halua takaisin 80 -luvulle J P Roos 2007 54

Jatkuva muutospaine n keskeinen teema: kaikkien pitää olla valmiita muutoksiin n tästä on puhuttu pitkään n todellista n erittäin vaikea kestää pitkän päälle n ei voi olla pysyvää: tarvitaan suvantovaiheita J P Roos 2007 55

Miksi kapinaa ei tule n ay-liike pystynyt suojaamaan pysyvän työpaikan omaavia n globalisaation väistämättömyys: ei vaihtoehtoa kehitykselle n solidaarisuuden murtaminen: pienten erojen politiikka ja yksilöllisyyden korostus n ”avoimuus” ja kontrolli J P Roos 2007 56

Siltalan vaihtoehto n ihmisten pitää osata itse pitää rajat n osattava astua pois oravanpyörästä n työhön mukaan leikkiä ja itsensätoteuttamista n ei henkilökohtaista vastuunottoa n vähän pliisuja ratkaisuja: katteetonta optimismia? J P Roos 2007 57

Perhe ja lastensuojelu n perhepolitiikka hyvin aaltoilevaa Suomessa n lapsilisäjärjestelmä iso panostus aikoinaan n nyt subjektiivinen oikeus päivähoitoon sekä kotihoidontuki merkittäviä järjestelmiä J P Roos 2007 58

Lama, työttömyys, viina n perheiden ongelmat keskeisesti viinasta ja työttömyydestä johtuvia n huumeet ja lääkkeet lisäksi n avioeroriidat ja isien uusi intressi lasten hoitoon n köyhyys keskeinen taustatekijä n ongelmat keskittyvät rankasti n Suurin osa lasten ongelmista kuitenkin liittyy kouluun, ei vanhempien viinan käyttöön! J P Roos 2007 59

Lastensuojelu n lapsen etu keskeisenä n perushoito: päivähoito ym palvelut n avohoidon tukitoimet: pitkä lista mahdollisuuksia: kotipalvelu, tukihenkilöt, sosiaalilomat, seikkailuleirit, n kriisiapu, läheisneuvonpito (TÄRKEÄ) n Uusi laki vuoden 2008 alusta! J P Roos 2007 60

Huostaanotto n kunta velvoitettu tietyillä edellytyksillä n puutteet lapsen huolenpidossa uhkaavat vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä n JA avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia eikä mahdollisia tai ovat riittämättömiä n JA sijaishuolto on lapsen edun mukaista J P Roos 2007 61

Vastentahtoinen huostaanotto n jos joku vastustaa n voidaan tehdä kiireellisenä n lasta kuultava jos 12 v mutta myös aikaisemmin mahdollista n sosiaalilautakunta (jaosto) päättää n päätös alistetaan hallinto-oikeudelle n lautakunnassa puolueiden edustus J P Roos 2007 62

Useimmat alistuvat n ovatko kaikki vapaaehtoiset huostaanotot vapaaehtoisia? n osa välttelee ja piilottaa lapsen (saippuapalaperheet …) n keitä ovat ne jotka vastustavat? n onko vastustus oikeutettua? J P Roos 2007 63

Huostaanoton päättyminen n huostaanotolla ei mitään määräaikaa! n kun edellytykset lakkaavat olemasta voimassa niin huostaanotto lakkaa (ja kun lapsi täyttää 18) n kuitenkin jos on lapsen edun mukaista niin lasta ei tarvitse palauttaa (esim. pieni lapsi ollut 3 v sijaisperheessä) J P Roos 2007 64

Ihmisoikeustuomioistuin n perustuu sopimuksen määräykseen että valtio ei saa puuttua perhe-elämään, ”ellei se ole välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa muiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi” n kolme asiaa: demokraattinen yhteiskunta, lapsen oikeus, välttämättömyys J P Roos 2007 65

Onko Suomi Pohjoismainen hyvinvointivaltio? n sosiaalipolitiikan päivien keskustelu: on ja ei n kysymykset: mikä on pohjoismainen hyvinvointivaltio (kriteerit)? n miten Suomi nämä täyttää/on täyttänyt n onko ”hyvinvointivaltio” oikea termi? n onko kysymys ylipäänsä oikein asetettu J P Roos 2007 66

Sosiaalipolitiikan perusregiimit n (Esping-Andersen Three Worlds of Welfare Capitalism) n liberaali (esim Englanti, Viro), sosiaalidemokraattinen n (pohjoismaat, Hollanti), konservatiivinen (Ranska, Saksa) n muodostaa pohjan lukuisille eri jaotteluille: sisäiset eriytymiset ja konvergenssit J P Roos 2007 67

Liberaalin ja pohjoismaisen mallin vertailu LIBERAALI POHJOISMAINEN n n n n n Perhe marginaalinen Markkinat keskeisiä Valtio marginaalinen Solidaarisuus yksilöllistä Dekommodifikaation aste pieni = sosiaaliset oikeudet Perhe marginaalinen Markkinat ei tärkeitä. Valtio keskeinen Solidaarisuus universaalista Dekommodifikaation aste suuri ovat kauppatavaraa J P Roos 2007 68

Konservatiivisen ja pohjoismaisen mallin vertailu Konservatiivinen malli n Perhe perusyksikkönä n Työsuhde turvan perustana n Yhden huoltajan malli n Epäviralliset verkostot tärkeitä n Vapaaehtoisuuden merkitys suuri n Uskonnon merkitys suuri n Tarvearviointi keskeinen n Pohjoismainen malli n Yksilöperustainen n Asuinpaikka antaa oikeuden turvaan n Kahden huoltajan malli n Epäviralliset verkostot ei tärkeitä n Vapaaehtoisuuden merkitys pieni n Uskonnolla ei merkitystä J P Roos 2007 69

Perheen merkitys? n Yksi pohjoismaisen ja konservatiivisen mallin ero on perheen ja yksilön asema n Kuitenkin toimeentulotuessa lähtökohtana on myös Suomessa ”perhe”, vieläpä mahdollisimman yleisessä mielessä: kuka tahansa joka voi elättää ja jolta voidaan odottaa sitä, kuuluu perheeseen J P Roos 2007 70

Pohjoismaisuuden olennaiset kriteerit (Mikko Kautto) Kautolla viisi keskeistä kriteeriä (aika mekaanisia): n Korkea verotus n Suuret sosiaalimenot n Korkea julkisen rahoituksen osuus n Suuret tulonsiirrot n Korkea palvelutaso J P Roos 2007 71

Lisäkriteerejä n Universaalisuus n Naisten ja miesten tasa-arvo n Yksilöllisyys n Asuinpaikka oikeuden perustana n miettikää lisää! J P Roos 2007 72

Esimerkki Pohjoismaisen ja libkonservatiivisen mallin erosta n 100 suurinta eläkerahastoa! n Pohjoismaissa yleisiä rahastoja, ei ammattialarahastoja n Muualla Euroopassa ammattikuntarahastoja: apteekkarit, hiilityöläiset, tekniikan alan työntekijät jne listan kärjessä n Keskeinen kytkentä siis työpaikka J P Roos 2007 73

Universaalisuus? n Kaksi merkitystä: n 1. Kaikilla oikeus samoihin etuuksiin n Esimerkiksi n Tai kansaneläke tai lapsilisä perustulo! n Toimiva malli kun vallitsee tasa-arvo n 2. Kaikilla oikeus etuuksiin jotka ovat suhteessa aikaisempaan tulotasoon: suhteellinen universaalisuus n Työsuhde-eläke n Työttömyysturva n Tällä hetkellä päämuotona suhteellinen universaalius jolloin ulkopuolelle jäävät vain järjestelmät jotka rajaavat mukaanpääsyä (USA: n sairausvakuutus) J P Roos 2007 74

Vertailu USA: n kanssa n Erittäin tuore Amerikan sosiologiliiton tekemä vertailu. Perusolettamuksenahan on että USA on dynaaminen, vapaa ja taloudellisesti ylivoimainen maa, kun taas Pohjoismaat ovat taantuvia, tosin turvallisia mutta äärimmäisen valvottuja ja verotettuja maita joissa kaikilla menee yhtä huonosti. Myös Suomessa usein ajatellaan näin! n Hyvinvointivaltion kriisi ja pakko siirtyä amerikkalaistyyppiseen malliin: Suomessa Paul Lillrank, Risto Harisalo, Risto E J Penttilä n Mutta onko näin? J P Roos 2007 75

90 -luvun kriisitutkimus n Akatemian projekti n hyvä selvitys sekä taloudellisesta että sosiaalisesta puolesta. n rikas aineisto n esimerkki: laman anatomia n perusseuraus: pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaalimenojen rajut leikkaukset J P Roos 2007 76

Kantola-Kautto: Hyvinvoinnin valinnat n Sitran raportti n ”huonoin työ minkä olen tehnyt” (Kantola) n ihan kiinnostavia yksityiskohtia esim. sukupolvisopimuksesta n mutta vähän pliisua: toisaalta verrattuna Sitran muihin raportteihin melko radikaalia J P Roos 2007 77

Eläketurvan tulevaisuus n Ovatko suuret ikäluokat nykyisten työssäkäyvien ja opiskelevien nuorten suurin uhka? n Ovatko suuret ikäluokat ahneita törkimyksiä vai anteliaita? n Kuka maksaa kenen eläkkeet? J P Roos 2007 78

Suomen eläkerahastojen paradoksi n ERITTÄIN mielenkiintoinen ja odottamaton seuraus: n Suomi yksi harvoista maista joissa on edelleen olemassa iso eläkerahasto (tällä hetkellä n 120 mrd € ja kasvaa koko ajan) n Mistä tämä johtui: siitä että rahasto perustettiin sekamuotoisena: valtiollinen pakko mutta yksityinen omistus n Politiikka ei siis päässyt vaikuttamaan rahastojen käyttöön kun useimmissa muissa maissa! J P Roos 2007 79

Eläkepommi? n Erittäin mielenkiintoista, että eläkerahastoja ei mitenkään huomioida nykyisessä eläkekeskustelussa n 100 mrd on n. 100 000 € /eläkeläinen eli sillä pärjätään aika hyvin jos työssäolevat kartuttavat omia rahastojaan ja osallistuvat jossain määrin nykyeläkkeiden kattamiseen n Toinen kysymys on se kuinka paljon ja millä tavoin suuret ikäluokat ovat valmiita osallistumaan lastensa ja lastensa elättämiseen J P Roos 2007 80

Vertailu Norjan öljyrahastoon n KAIKKI puhuvat Norjan öljyrahastojen merkityksestä; norjalaiset ovat upporikkaita ja heidän ei ole tarvinnut liittyä EU: n kun heillä on omat turvarahastot n MUTTA Norjan öljyrahastojen arvo suhteessa eläkerahastoihin ei ole mitenkään dramaattisen iso (tosin viime vuosien öljyn hinnannousulla on ollut iso merkitys): n Suomen eläkerahastot v 2005 n 116 mrd € eli n $160 mrd kun Norjassa tuolloin n. $250 mrd ! n Ruotsin ATP-rahastot selvästi pienempiä. n Tosin Suomessa eläkerahastojen hallinta on myös hajautettua! J P Roos 2007 81

EU-ongelma n EU: ssa eläkerahastojärjestelmä on iso ongelma. EU tuntee periaatteessa kolme muotoa: julkisen sosiaaliturvan ja yksityisen lisäturvan sekä muun kaupallisen turvan. Jälkimmäisiä ei saa rajata millään tavoin EU-alueella n Suomessa vain suomalaiset yhtiöt hoitavat eläkerahastoja n EU tällä hetkellä: Suomessa on perustettava erilliset yhtiöt pakollisen työeläkevakuutuksen hoitoon n Suomessa tulkitaan että käyt katsoen kaikki on julkista sosiaaliturvaa J P Roos 2007 82

Jatkuva riski n EU ”uhkaa” jatkuvasti suomalaista sosiaaliturvaa n EU: n tuomioistuin voi milloin tahansa todeta että nykyinen järjestelmä on laiton n Silloin nykyjärjestelmä joudutaan purkamaan, ja miten se tapahtuu? J P Roos 2007 83

Sukupolven käsitteestä n Paras tuore katsaus: Purhonen: Sukupolvien ongelma (väitöskirja 2007) n Sukupolvella kaksi päämerkitystä: n ”perhesukupolvi”: vanhemmat ja lapset ovat eri sukupolvia n Yhteiskunnallinen sukupolvi: tiettynä ajankohtana tietyn ikäiset muodostavat sukupolven n Jälkimmäisessä mielessä sukupolvi sekoittuu usein kohorttiin: ”suuret ikäluokat” (45 -50 syntyneet) muodostavat kohortin mutta ei sukupolvea n Suuret ikäluokat kuitenkin hyvin tärkeä ikäluokka joilla on ollut ja on suuri sosiaalipoliittinen merkitys J P Roos 2007 84

J P Roos 2007 85

Gentrans projekti n http: //blogit. helsinki. fi/gentrans n Akatemian tutkimusprojekti 2006 -2009. n Tarkoituksena tutkia kolmea sukupolvea: suuret ikäluokat, näiden vanhemmat ja lapset. Siis Ankkurina 45 -50 syntyneet, sitten n 20 -30 syntyneet ja 70 -80 syntyneet. n Tutkitaan kokonaisia perheitä: siis otoksena suuret ikäluokat ja näiden lapset ja vanhemmat n Kysytään kaikenlaista auttamista: rahaa, työtä, tukea. J P Roos 2007 86

Kysymyslomakkeet n Löytyvät projektin kotisivuilta n Kaikille kolmelle perhesukupolvelle oma n Nivelsukupolvena suuret ikäluokat (SI) n Muut ovat Suurten ikäluokkien lapset (SIL) ja Suurten ikäluokkien vanhemmat (SIV) n Olemme saaneet tulokset lapsilta ja suurilta ikäluokilta, vanhemmat (jotka ovat n 75 -85 - vuotiaita) ovat vielä haastattelematta n Lisäksi olemme valinneet syvähaastateltavia ison joukon, kriteerinä suostumus, auttamisintensiteetti, riidat, yms J P Roos 2007 87

Figure 1. Intergenerational transfers 26 Finland 41 28 Sweden 38 25 Denmark 23 26 Netherlands 23 29 Germany 25 Expectation Practice Expectations 28 Austria 30 25 Switzerland 18 30 Belgium 21 35 France 22 31 Israel 35 34 Spain 10 36 Italy 19 34 Greece 28 0 10 20 30 40 50 Percentages and scale means pectations: P Roos 2007 J Means of agreeing with the statement that grandparents’ duty is to help financially grandchildren and their families, range 10 88

KAIKKI LAPSILLE ANNETTU APU k 90 J P Roos 2007 89

KAIKKI LAPSILLE ANNETTU APU SUKUPUOLEN MUKAAN k 90 J P Roos 2007 90

KAIKEN MUILLE KUIN LAPSILLE ANNETUN AVUN LAJI YLEISYYSJÄRJESTYKSESSÄ k 16 J P Roos 2007 91

KAIKEN MUILLE KUIN LAPSILLE ANNETUN AVUN LAJI SUKUPUOLEN MUKAAN (SAMA JÄRJESTYS KUIN EDELLÄ) k 16 J P Roos 2007 92

Antanut eniten apua seuraaviin tarkoituksiin J P Roos 2007 (muille kuin lapsille) k 17 93

Antanut eniten apua seuraaville (muille kuin omille lapsille) k 19 J P Roos 2007 94

VASTAAJAN SAAMA KÄYTÄNNÖN APU KOTITALOUDEN ULKOPUOLELLA ASUVALTA HENKILÖLTÄ 12 KUUKAUDEN KULUESSA n Saadun avun laji n Saadun avun antaja J P Roos 2007 95

Vastaajan eniten saaman avun laji (myös lapsilta saatu apu) J P Roos 2007 96

Saanut eniten apua seuraavilta k 9 J P Roos 2007 97

Erilaista apua saaneiden vastaajien osuus yleisyysjärjestyksessä k 8 J P Roos 2007 98

Erilaista apua saaneiden naisten ja miesten osuus em. järjestyksessä k 8 J P Roos 2007 99

Eniten auttaneelta saadun avun useus k 11 J P Roos 2007 100

Eniten auttaneelta saadun avun useus k 11 J P Roos 2007 101

Vanhimman lapsen lasten hoitaminen J P Roos 2007 102

Hoitanut lastensa lapsia 12 kk: n aikana (kaikilla on ainakin yksi lapsi, vanhin) J P Roos 2007 103

Vanhimman lapsen lasten hoidon useus J P Roos 2007 104

Vanhimman lapsen hoidon säännöllisyys J P Roos 2007 105

Mistä syystä hoiti lastenlapsia? J P Roos 2007 106

Mistä syystä hoiti lapsenlapsia? J P Roos 2007 107

HENKILÖKOHTAINEN HOIVA n Asuuko kanssasi joku 18 vuotta täyttänyt hoivaa tai henkilökohtaista apua tarvitseva henkilö, jota olet auttanut päivittäin tai lähes päivittäin viimeisten 12 kuukauden aikana? K 21 n 4 % vastaajista sanoi, että tällainen henkilö asuu hänen kanssaan J P Roos 2007 108

PÄIVITTÄIN KOTONA HOIVATTAVAN SUHDE VASTAAJAAN J P Roos 2007 109

SUVUN ONGELMAISET n. Onko suvussasi tai lähipiirissäsi henkilöä, jolla on vakavia päihde- ja / tai mielenterveys-ongelmia? n 28 % naisista ja 16 % miehistä kertoi tälläisen henkilön olevan K 24 J P Roos 2007 110

SUHDE SUVUN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAISIIN J P Roos 2007 111

Ei ole saanut pyytämäänsä apua n Onko elämässäsi ollut viimeisten 12 kk: n aikana tilanteita, jolloin olet pyytänyt käytännön apua kotitaloutesi ulkopuolella asuvalta läheiseltäsi, mutta et sitä häneltä saanut? k 14 n Oletko viimeisten 12 kuukauden aikana joutunut tilanteeseen, jossa olet pyytänyt taloudellista tukea, mutta et ole saanut sitä? k 31 J P Roos 2007 112

JÄÄNYT VAILLE PYYTÄMÄÄNSÄ EPÄVIRALLISTA APUA J P Roos 2007 K 14 JA K 31 113

JPR vastaan pääministeri? n Voisiko ajatella tällaista oikeusjuttua: n Syy-yhteys alkoholin kulutuksen ja kuolleisuuden välillä n Syy yhteys kulutuksen ja maksakirroosin välillä n Syy yhteys hinnan ja kulutuksen välillä n Hintaa laskettu 36 % n Kuolleisuus lisääntyi n. 500 hengellä vv. 2002 -2005 n Maksakirroosi hypähti 650: sta 1000 tapaukseen vuodessa n Erityisesti ammattitaidottomien työntekijöiden, työttömien ja eläkkeellä olevien kuolemanriski nousi selvästi (työttömillä ja eläkeläisillä 84 -85/100 000) n Vastaus on: ehkä ei kuitenkaan, mutta siitä voisi keskustella. Kuka vastaa lisäkuolemista? J P Roos 2007 114

Tupakoinnin vaikutukset n Pieni loppukevennys: olisiko Suomessakin sittenkin korruptiota? n Tupakan yhteys syöpään alkoi olla varmuudella selvillä 1950 -luvulla n Tupakkateollisuus päätti pyrkiä osoittamaan että näin ei ollut n Toinen vaihtoehto: vapaaehtoinen valinta vaikka seuraukset olivat tiedossa n Tämän ongelma on että nikotiini aiheuttaa riippuvuutta J P Roos 2007 115

Valtava oikeudenkäyntiaineisto n Oikeudenkäyntien tuloksena USA: ssa valtavat aineisto tupakkatehtaiden strategioista ja yhteyksistä n Heikki Hiilamo keräsi nämä tiedot väitöskirjaansa n ”The fear of losing out” 2007 n Suomi erittäin tärkeä testikohde: paljon tupakointia ja erittäin hyvin valmisteltu oikeusjuttu n Tärkeä ”ostaa” tutkijoiden näkemyksiä koska Suomessa luottamus niihin on ollut suurta n Eikä Suomessa uskota että sellainen on mahdollista! J P Roos 2007 116

Ahon tapaus n Syöpäsairas tupakoitsija haastoi yhtiön oikeuteen n Euroopan ensimmäinen tapaus n Sekä kansainväliset todistajat että suomalainen patologian professori väittivät ettei ollut varmaa yhteyttä syövän ja tupakan välillä n Myöhemmin kävi ilmi että professori oli saanut aivan erilliseen tutkimukseen ison rahoituksen jota hän ei ollut ilmoittanut verotukseen n Käräjäoikeus päätti 2 -2 (pjn ääni ratkaisi) ettei professori ollut antanut väärää todistusta n Oikeus ratkaisi tieteellisen kiistan! J P Roos 2007 117

Kirjallisuutta 1 n Anneli Anttonen Jorma Sipilä: Jäikö hyvinvointivaltio historiaan? Tiede 2000, 7. 2004 n Richard Dawkins: The selfish gene 1976 n Jared Diamond: Tykit taudit ja teräs. Terra Cognita 2003 n Gösta Esping-Andersen: Social foundation of postindustrial economics, OUP 2000 n Heikki Hiilamo: The fear of losing out 2007 n Anu Kantola-Mikko Kautto: Hyvinvoinnin valinnat. Suomen mallit 2000 -luvulla. Sitra / Edita 2002 n Mikko Kautto-Hannu Uusitalo: Welfare policy and income distribution. Revue francaise des affaires sociales 3. 2003 n Mikko Kautto: Diversity among welfare states (väitöskirja) Stakes 2001 n Mikko Kautto: Suomalaisten hyvinvointi 2006 n Jaakko Kiander: Laman opetukset. Vatt, Suomen Akatemia 2001 J P Roos 2007 118

Kirjallisuutta 2 n Charles Murray: In Our Hands. A plan to replace the welfare state AEI Press 2006 n Mikael Nygård: Välfärdsstaten, partierna och marknaden Åbo Akademi 2003 n SOMERA-toimikunnan mietintö. Komiteamietintö 2002: 4 STM 2003 n SOMERA-toimikunnan taustaraportti. Sosiaalimenojen kehitys pitkällä aikavälillä STM 2003 n Sosiaalibarometri 2007 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. n Ilkka Taipale: 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Kustannus Oy Kunnia 2006 J P Roos 2007 119

Kuulustelut n Kirjallisuus ja luentokurssi tentitään yhdessä Kuulustelupäivät: n (varsinainen) 29. 10. klo 12 -14 U 40 Sali 4 n (tiedekuntatentti): 24. 11. 2007 J P Roos 2007 120

Ohjeita kuulusteluun n kysymykset koskevat sekä luentoja että kirjallisuutta. Plussaa jos viittaa molempiin n periaatteessa vain luentojen perusteella EI selviä, mutta aina voi yrittää n osa loppukuulustelukysymyksistä voi olla myös veikkauskysymyksiä! n Vain kirjoja tenttiville tulee vähemmän kysymyksiä J P Roos 2007 121

Kirjallisuus Nurminen E : Sosiaalipolitiikan lukemisto Helne T ym. (toim): Sosiaalinen politiikka (luvut: 1 -7) J P Roos 2007 122

Lisää kalvoja tulossa! n Pyrin saamaan kurssilla esitetyt taulukot kokonaisuudessaan mukaan myös kalvomateriaaliin tämän viikon loppuun mennessä. n Jos ei onnistu niin niistä ei tule ainakaan tarkkoja kysymyksiä n Mutta TARKISTAKAA SIIS TILANNE ENSI VIIKON ALUSSA! J P Roos 2007 123

Palaute kurssista n Jos et ole vielä täyttänyt palautelomaketta niin löydät sen osoitteesta: n www. valt. helsinki. fi/yhpo/tukimateria. htm n täytä se ja toimita luennoitsijan postilaatikkoon laitoksella! J P Roos 2007 124

Kiitos hauskoista keskusteluista ja aktiivisesta kuuntelusta! Toivottavasti kurssista on ollut hyötyä….

Ihmiskuvatutkimus n Tässä lomake jonka toivon teidän täyttävän. Sen ideana on hankkia tietoa siitä, millaisia näkemyksiä opiskelijoilla nykyään on. n Kun olette täyttäneet sen, voin kertoa teille miten tähän mennessä vastanneet ovat kyselyyn vastanneet! n Siitä on nimittäin jo yllin kyllin tietoa…. J P Roos 2007 126