MITÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ SAIRAALA — TOIMINTA ON

MITÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ SAIRAALA - TOIMINTA ON? Virpi Honkala kirurgian ylilääkäri, johtava lääkäri Raahen sairaala Suomen Terveyttä Edistävät Sairaalat (STES) ry: n kansallinen koordinaattori

KASTE tavoitteet Tavoitteena on, että kuntalaisten l osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee l hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat l palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät.

WHO hallitus 1973: ”Tämä laaja tyytymättömyys terveydenhuoltoon johtuu seuraavista syistä: väestön odotuksiin ei vastata; terveydenhuolto on kyvytön valtakunnallisesti tuottamaan odotusten ja erilaisten vaihtuvien tarpeiden mukaisia palveluita; eri maiden ja niissä asuvien eri väestöryhmien terveyseroja ei pystytä kaventamaan; nopeasti nousevat kustannukset, joihin ei liity näkyvää ja merkittävää palvelun paranemista; ostajan avuttomuus (oikeutettu tai ei) tilanteessa, jolloin terveydenhuolto ja sen piirissä työskentelevä henkilökunta näyttää kulkevan omaa kontrolloimatonta polkuaan, joka saattaa tyydyttää ammattikunnan tarpeita, mutta ei ole sitä, mitä ostaja palvelulta haluaisi. ”

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry: n toiminta-ajatus l Terveyden kokonaisvaltainen edistäminen on sairauksien tutkimisen ja hoitamisen ohella yksi sairaalan tehtävistä.

Terveyttä edistävä sairaala Terveyden edistäminen sairaanhoidossa sisältää parantavan, oireita lievittävän, kuntouttavan, sairauksia ehkäisevän sekä terveyttä ja hyvinvointia lisäävän työn. l Terveyttä edistävä sairaala sisällyttää päivittäiseen työkulttuuriinsa idean potilaiden ja heidän läheistensä, sairaalan työntekijöiden, sairaalaympäristön sekä väestön terveyden edistämisestä l

Terveyttä edistävä organisaatio l Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäminen osittain tai kokonaan – lainsäädännölliset muutokset: terveydenhoitolaki l Yksityissektorin toimijoiden palvelutuotannon integrointi – ”keikkalääkärit ja –hoitajat” – muu terveydenhuollon henkilöstö – hoivapalvelut: kehitysvammaiset, mielenterveysasiakkaat, vanhukset – palveluiden ulkoistaminen

HPH –verkosto vuonna 2008 Globaali verkosto, johon kuuluu jäsenyhteisöjä kaikilta mantereilta l Toiminnan keskuksena Eurooppa l Jäsenmaita 28; Australia, Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kanada, Tsekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Israel, Italia, Liettua, Pohjois-Irlanti, Norja, Puola, Venäjä, Skotlanti, Serbia, Slovakia, Etelä-Afrikka, Ruotsi, Sveitsi, Thaimaa ja Taiwan l Jäsensairaaloiden määrä runsaat 700 l

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Varsinaiset jäsenet: l Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky l Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä l Folkhälsan Raseborg l Forssan seudun terveydenhuollon ky l Imatran kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi l Jämsän seudun terveydenhuollon ky l Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky l Kainuun maakunta ky, Kainuun ks l Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Varsinaiset jäsenet: l Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä l Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä l Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä l Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky l Raahen seudun terveydenhuollon ky l Satakunnan sairaanhoitopiiri l Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky l Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Kannatusjäsenet: l Jyväskylän ammattikorkeakoulu l Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, sosiaali-ja terveysalan yksikkö l Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonlinnan koulutusyksikkö l Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö l Terveyden edistämisen keskus

STES: n henkilöstöresurssit Yhdistyksellä ei ole palkattuja työntekijöitä l Yhdistyksen saama työpanos muodostuu jäsenyhteisöjen työntekijöiden yhdistyksen toimintaan antamasta työajasta l Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus - puheenjohtaja, varapuheenjohtaja - sihteeri - HPH –koordinaattori - 8 -12 muuta hallituksen varsinaista jäsentä ja heille valitut varajäsenet - rahastonhoitaja, nettisivuvastaava - muut tarvittavat toimihenkilöt l

HPH: n 18 (3 x 6) päästrategiaa Strategisen suunnittelun 3 kohderyhmää: 1. Potilaat 2. Henkilökunta 3. Sairaalapiirin koko väestö Toiminnan 6 päälinjaa: 1. Omakohtainen terveyden edistäminen 2. Yhteistyössä tapahtuva terveyden edistäminen 3. Toimintaympäristön terveellisyyden vahvistaminen 4. Terveyden edistäminen sairauksien hoidossa 5. Terveyttä edistävän elämäntavan kehittäminen 6. Osallistuminen koko väestön terveyden edistämiseen

HPH: n laatustandardit 1) 2) 3) 4) 5) Virallinen toimintasuunnitelma Potilaan tilanteen arviointi Potilaan informointi ja interventiot Terveellinen työympäristö Jatkuvuus ja yhteistyö

HPH –standardien tarkoitus l Täydentää sairaalassa olemassa olevia laatustandardeja organisaation jatkuvan laadun parantamisen filosofian mukaisesti - täydentäminen tarpeen erityisesti potilaslähtöisyyden lisäämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi

STES –verkoston toiminnan osa-alueita Toiminta kansainvälisessä HPH –verkostossa l Jäsenyhteisöjen yhteishankkeet - savuton sairaala - laatustandardien mukainen toiminta - muut hankkeet l Verkostotapaamiset l Tiedottaminen - STES: n nettisivut: uusittavana l

Surgical complications Smoking and alcohol. T. Jørgensen, L. T. Jørgensen & J. Hørby Colorectal surgery, anastomotic leakage: Non smoker: 1, 00 Smoker: Non alcohol: Alcohol > 35 units/week: 7, 18 1, 00 3, 18 Mastectomy, skin necrosis Non smoker: 1, 00 Smoker: 5, 46

Tupakointi lisää kirurgisia komplikaatioita 3 tanskalaista sairaalaa: 120 randomisoitua tupakoivaa potilasta l tupakoinnista luopuminen / tupakoinnin vähentäminen > 50 % 6 -8 viikkoa ennen leikkausta l sydän / keuhkokomplikaatiot, haavan paraneminen, sairaalahoidon pituus l

Tupakointi ja kirurgia • Tupakointi lisää komplikaatioriskejä ja heikentää haavan paranemista. • Tupakoinnin lopettaminen 8 viikkoa ennen toimenpidettä vähentää merkittävästi komplikaatioiden määrää. • Tupakoinnin vähentämisellä ei ole merkitystä. • Nikotiini nostaa verenpainetta ja aiheuttaa takykardiaa, ääreissuonten supistumista ja heikentää verenkiertoa. • Hiilimonoksidi vie 10 – 15% happen kuljetuskyvystä.

Liikunta ja kirurgia lonkkaproteesileikkaus l preoperatiivisen liikunnan merkitys liikkumiskykyyn leikkauksen jälkeen l

Haasteena krooniset sairaudet • On parannettava hoidon laatua • Vallitsee tarpeiden ja resurssien epätasapaino • Henkilöstörekrytointi on vaikeaa • Sektorien välinen yhteistyö ontuu • Potilaiden osallisuuden ja aktivoinnin edistämiseksi tarvitaan tutkimuksin hyödylliseksi osoitettuja menetelmiä • Viestintäjärjestelmät ovat puutteellisia

Laajennetut sairaalapalvelut – kotisairaala Halvaus: Tuettu varhainen kotiutus – kuntoutus kotona parantunut toimintakyky parempi potilastyytyväisyys kustannuksiltaan edullinen COPD: Varhainen kotiutus –kotisairaanhoitajan tuki vähemmän ”pikapaluita” sairaalaan parempi elämän laatu Sydämen vajaatoiminta: Sairaanhoitajan kotikäynnit ja kliininen arvio parempi hoitomyöntyvyys vähemmän sairaalaan ottoja

Tanska: kansallinen terveysstrategia 2002 – 10 Strategia ja tavoitteet: Diabetes tyyppi 2 Ehkäistävissä olevat syöpäsairaudet Sydän- ja verisuonitaudit Osteoporoosi Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Allergia Mielenterveyden häiriöt COPD

Psykoosipotilaat voivat huonosti l SMR (Standardized Mortality Rate) n 1, 6 x (1998, USA) l Keskimääräinen elinikä (1991 Kanada) – Väestö 72 v – Skitsofreniapotilaat 56 v l Keskimääräinen iän menetys 10 v (1996 USA) l Diabetes 2 -3 x muu väestö l Ylipaino (BMI>30) 40% (väestö 27%) l Tupakointi 80 -90% (väestö 25%) l Itsemurhat 8 x muu väestö l Elintapoihin liittyviä syöpiä enemmän

arvot ja elämänkatsomus kehonkunto aivojen aktiviteetit mielikuvitus HYVÄ IKÄÄNTYMINEN sosiaalinen verkosto avoimuus

STES ry l l l l l Savuton sairaala baby friendly hospital migrant friendly hospital - maahanmuuttajat kansainväliset standardit terveyden edistämiseen sairaalassa diabetes: DEHKO painonhallinta: Läskikapina seksuaaliterveys kivunhallinta potilasturvallisuus

2000 Ateena, Kreikka organisaation kehittäminen HPH: n mukaisesti: – Terveyden edistämisen periaatteisiin sitoutuneiden sairaaloiden toiminnan kestävyys ja uskottavuus arvioidaan siitä, miten organisaatiot noudattavat Ljubljanan peruskirjan periaatteita: ARVOPERUSTAINEN l TERVEYSTAVOITTEINEN l ASIAKASLÄHTÖINEN l LAATUUN KESKITTYVÄ l VAKAASEEN TALOUTEEN PERUSTUVA l PERUSTERVEYDENHUOLTOON SUUNTAUTUVA l

2000 Ateena, Kreikka Muutoksen aikaan saaminen perustuu seuraaviin periaatteisiin: · KEHITÄ TERVEYSPOLITIIKKA KUUNTELE VÄESTÖN ÄÄNTÄ JA VALINTOJA l UUDISTA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKETJUT l VALVEUTA TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖ TERVEYDEN EDISTÄMISEEN l VAHVISTA JOHTAJUUTTA l OPI KOKEMUKSISTA Miten mittaamme? Mitkä ovat menestystekijät? Mitkä ovat epäonnistumiset? Miten me arvostamme WHO HPH periaatteita ja näkemystä, jotka muodostavat tuen HPH: lle ja terveyttä edistäville organisaatioille? l

2003 Firenze, Italia HPH 10 VUOTTA l Asiakaslähtöiset strategiat: – potilaiden omahoitoisuuden edistäminen – potilaiden osallistumisen kannustaminen – sairaaloiden kehittäminen potilaita kannustaviksi organisaatioiksi – kroonisiin sairauksiin liittyvä terveyden edistäminen – terveyttä edistävien elämäntapamuutosten ohjaus – yhteiskunnan infrastruktuurin kehittäminen erityisiin potilastarpeisiin l

2003 Firenze, Italia HPH 10 VUOTTA l Henkilöstöstrategiat: l – henkilöstön oman hyvän terveyden edistäminen – henkilöstön osallistuminen organisaation – – terveyden edistämistoimintaan organisaation rakentaminen kannustavaksi ja osallistavaksi työyhteisöksi työperäisten sairauksien vähentäminen yhdessä henkilöstön kanssa henkilöstön terveiden elintapojen edistäminen yhteiskunnan infrastruktuurin kehittäminen henkilöstön tarpeisiin

2003 Firenze, Italia l HPH 10 VUOTTA l Yhteiskuntalähtöiset strategiat: – palvelujen saannin turvaaminen yhteiskunnan tarpeisiin nähden – yhteiskunnan muiden terveysammattilaisten tukeminen ja yhteistyö potilaiden hoidossa ja jatkohoidossa – organisaation kehittäminen terveyttä edistäväksi yhteiskunnan näkökulmasta – yhteisön asukkaiden ohjaus kroonisten sairauksien hallintaan terveyttä edistävästi – väestön terveiden elintapojen edistäminen – väestön terveyden edistäminen

2003 Firenze, Italia l UUSI l HALLINNOINTITAPA: 2001 OECD raportti esittelee uuden vuosituhannen muuttuneen hallintotavan ominaisuudet: – toimintafilosofia, joka perustuu tasa-arvoon – osallistava arvoperusta – orientoituminen uuteen yhteistoiminnan ekologiaan

SANOISTA TEKOIHIN l Terveyden edistäminen osana hyvinvointia – TIETO – TAITO – ASENTEET – TAHTO

TIETOA. . l TERVEYSRISKIT: – tupakointi – päihteet ja huumeet – ylipaino: epäterveellinen ravintokoostumus – liikunnan vähyys – yksinäisyys – työttömyys

TIETOA. . l Äitiysneuvola l Lastenneuvola l Koulutarkastukset l Kutsuntatarkastus ENTÄ VAIKUTTAVUUS? l Työterveyshuolto l Aikuisneuvola: 65 -vuotiaat l Fysioterapeutin suorittamat 75 -vuotiaiden raahelaisten kotikäynnit: turvallisuus, liikunta l työttömien terveystarkastukset

TIETOA. . - kuntayhtymän työntekijöiden terveydentila – sairauspoissaolot – työhyvinvointikysely – tupakointitottumukset – alkoholin käyttö – elämäntapa- ja hyvinvointikysely bonuspäivän anomisen yhteydessä - terveyspalveluiden käyttäjien elämäntapaprofiili

TAITOA. . l miten viesti saadaan perille? – välittäminen – – – puheeksi ottaminen informointi seuranta kannustaminen yhdessä: ryhmät, moniammatillisuus, samansuuntainen viesti, tukihenkilöt, järjestöt jne

ASENTEET l tää ei kuulu mulle? ? !! l kaikkia ei voi kukaan teherä. Mutta, jos jokahinen teköö pikkuusen, tuloo kaikki tehryksi! l Pakkaako unelmoimahan? Merkkaa päivä allakkahan – soon visio ja sen sä toteutat!

l Sää sopeurut parahiten muutoksehen, kun avitat sitä syntymähän!

On hoidon ja kuntoutuksen rinnalla! l Terveyttä edistävä toiminta ml. mielenterveystyö ja -päihdetyö edellyttää kunnassa olevan toimivan hoitojärjestelmän l Terveyttä edistävä työ ei korvaa olemassa olevaa hoidon tarvetta, eikä se ole huonosti toimivan hoitojärjestelmän korvike

HPH 17 th International Conference Hersonissos, Kreeta, Kreikka 6. -8. 5. 2009 l Hospitals and health services without walls: New partnerships, new services, new challenges for health promotion