Скачать презентацию Liikuntavammat CP-vamma Selkäydintyrä Hydrokefalia Lihasdystrofiat Vaikutukset liikunnanopetukseen Скачать презентацию Liikuntavammat CP-vamma Selkäydintyrä Hydrokefalia Lihasdystrofiat Vaikutukset liikunnanopetukseen

0187475180b5d703e7a71346a99fe82f.ppt

  • Количество слайдов: 19

Liikuntavammat CP-vamma, Selkäydintyrä, Hydrokefalia, Lihasdystrofiat Vaikutukset liikunnanopetukseen Liikuntavammat CP-vamma, Selkäydintyrä, Hydrokefalia, Lihasdystrofiat Vaikutukset liikunnanopetukseen

Liikuntavammaisten oppilaiden opettaminen • Keskustele aiemmista liikuntakokemuksista • Keskustele välineiden tarpeesta ja sovelluksista • Liikuntavammaisten oppilaiden opettaminen • Keskustele aiemmista liikuntakokemuksista • Keskustele välineiden tarpeesta ja sovelluksista • Kysy, haluaisivatko he avustusta • Seuraa väsymistä ja huolehdi, että taukoja on riittävästi • Huomioi mahdollinen progressiivinen heikentyminen lihaksissa • Vältä harjoituksia, jotka lisäävät spastisuutta

Liikuntavammaisten oppilaiden opettaminen • Huomioi: – Kuumuuden ja kylmyyden ääripäät – Oikea ryhti – Liikuntavammaisten oppilaiden opettaminen • Huomioi: – Kuumuuden ja kylmyyden ääripäät – Oikea ryhti – Mahdollinen osteoporoosi – Wc: ssäkäynnin rutiinit – Nesteiden saanti – Makuuhaavat tai vammat – Jäykistymät – Epäsäännöllinen syke

Celebral Palsy (CP-vamma) • Yleisin ortopedinen vamma • Pääosin motorinen häiriö • Rajoittunut kyky Celebral Palsy (CP-vamma) • Yleisin ortopedinen vamma • Pääosin motorinen häiriö • Rajoittunut kyky liikkua ja säilyttää tasapaino ja asento • Yleisempää miehillä kuin naisilla (2: 1) • Vain 2% perittyä • 75%: lla ilmenee ennen syntymää • 40 -50% syntynyt ennenaikaisesti – 2. 4 per 1, 000

CP-vamma - syitä Prenataalinen (ennen syntymää) 75% – Infektio – Rakenteelliset poikkeavuudet tai synnynnäinen CP-vamma - syitä Prenataalinen (ennen syntymää) 75% – Infektio – Rakenteelliset poikkeavuudet tai synnynnäinen epämuodostuma aivoissa – Kystien tai muiden tuhoisien vammojen kehittyminen aivoissa – Saattaa olla jokin geneettinen osatekijä – Myrkyille altistuminen Synnytyksen aikana – 5% Perinataalinen (syntymän aikainen) - 15% – – – Ennenaikaisuus Alhainen syntymäpaino Aivoverenvuoto Hapenpuute CP-vamma saattaa myös kehittyä myöhemmin lapsen elämässä vakavan onnettomuuden tai loukkaantumisen tai aivoinfektion seurauksena

CP-vamman oireyhtymät 1. Spastisuus: – Noin 70% kaikista CP-vammatapauksista. – Aiheutuu vauriosta aivokuoren ja CP-vamman oireyhtymät 1. Spastisuus: – Noin 70% kaikista CP-vammatapauksista. – Aiheutuu vauriosta aivokuoren ja isoaivojen motorisissa osissa. – Ylipaineinen tila, lisääntyneen lihasjännityksen tila. Tämä saattaa johtaa jäykistymisiin. – Vire vaihtelee lihasten välillä, matalamman ääripään lihasjänteys ojentajassa ja korkeamman ääripään jänteys koukistajalihaksessa. – Vaihtelu riippuu venytyksestä lihaksessa, fyysisestä ja emotionallisesta paineesta, lämpötilasta ja väsymyksen tasosta; avain on dynaamisen venytyksen taso.

CP-vamman oireyhtymät 2. Atetoosi: – Tahaton tarkoitukseton liike – Vaikuttaa tyvitumakkeeseen – Sisältää vartalon, CP-vamman oireyhtymät 2. Atetoosi: – Tahaton tarkoitukseton liike – Vaikuttaa tyvitumakkeeseen – Sisältää vartalon, raajojen ja kasvojen automaattista vääntelevää liikuttelua – Näkyvin hitaiden harkittujen liikkeiden aikana, esim. bocciaa pelatessa 3. Ataksia: – Saa alkunsa pikkuaivoissa – Huono tasapaino, tarkan motorisen hallinnan menetys – Vaikeus kontrolloida nopeita liikkeitä • Yksilöillä saattaa olla yhdistelmä kolmesta yllämainitusta tyypistä.

Tyypillisiä CP-vamman muotoja • Luokiteltu sen perusteella, mihin kehon osaan ne vaikuttavat: Toispuolihalvaus (hemiplegia): Tyypillisiä CP-vamman muotoja • Luokiteltu sen perusteella, mihin kehon osaan ne vaikuttavat: Toispuolihalvaus (hemiplegia): – Vaikuttaa kehon toiseen puoleen – Pystyy kävelemään ja juoksemaan, mutta liikkuminen on kömpelöä – Saattaa olla oppimisvaikeuksia – Noin 50%: lla on sairaskohtauksia – Monilla on myös näköhäiriöitä Kaksoishalvaus (diplegia): – Vaikuttaa kahteen raajaan, yleensä alaraajoihin – Älykkyystaso on yleensä normaali Neliraajahalvaus (tetraplegia): – Vaikuttaa kaikkiin neljään raajaan, vartalon runkoon, päähän ja kaulaan – Ei pysty kontrolloimaan liikkeitä missään kehon osassa – Oppimisvaikeudet ovat usein syviä – Sairaskohtaukset, karsastaminen, syömisvaikeudet ja pidätyskyvyttömyys ovat yleisiä

Arviointi ja aikainen puuttuminen Valmius harjoitteluun Puuttuminen • Koordinaatio • Aikainen puuttuminen on tärkeää Arviointi ja aikainen puuttuminen Valmius harjoitteluun Puuttuminen • Koordinaatio • Aikainen puuttuminen on tärkeää kehitysviivästymien • Primitiivirefleksit vähentämisessä • Tasapaino ja vartalon • Useita tunteja laajoja motorisia stabiilisuus aktiviteetteja avustuksen kanssa • Lihasjänteys • Rytmiset pyörimisaktiviteetit – • Liikkeiden laajuus vähentävät spastisuutta • Parantavien ortopedisten • Päivittäinen venyttely apuvälineiden käyttö, esim. • Tahdonalainen tarttumis- ja irtipäästämistaito on usein ortoosit (AFOt) heikentynyt – älä yritä pakottaa irrottamaan, vaan käytä sen sijaan muita niveliä ranteen ja sormien rentouttamisessa

CP-vamma ja liikunnanopetus • Suunnittele tunnit hyvin • etukäteen • Tasapainoinen ohjelma – • CP-vamma ja liikunnanopetus • Suunnittele tunnit hyvin • etukäteen • Tasapainoinen ohjelma – • hallinta ja koordinaatio • ennen voimaa • • Asteittainen eteneminen • Jaa taidot/liikkeet osiin • Huolehdi säännöllisistä lepotauoista • • Varmista onnistumisen kokemukset • Rohkaise itsenäiseen liikkumiseen Vältä rajuja kilpailutilanteita Yksinkertaista pelien sääntöjä Keskity ensin perusliikuntataitoihin (kävely, hypyt, heitot) ja käden taitoihin (ojentaminen, koukistaminen, tarttuminen) Varmista turvallinen ja rauhallinen liikuntaympäristö PNF-venyttely usein hyödyllistä

CP-vamma ja liikunnanopetus • Huomioi tarvittavat apuvälineet • Auta oikean asennon löytämisessä ja tarvittaessa CP-vamma ja liikunnanopetus • Huomioi tarvittavat apuvälineet • Auta oikean asennon löytämisessä ja tarvittaessa liikkeen suorittamisessa • Kannusta omien rajojen kokeiluun • Spastisuus saattaa lisääntyä ja koordinaatiokyky huonontua kuntoilun jälkeen • Lääkitys saattaa hidastaa kuntoilun fysiologisia vastavaikutuksia tai aiheuttaa uneliaisuutta

Selkäydintyrät • Kehityshäiriö, jossa selkäydinkanava on vahingoittunut • Ilmenee sikiön ensimmäisen kehityskuukauden aikana • Selkäydintyrät • Kehityshäiriö, jossa selkäydinkanava on vahingoittunut • Ilmenee sikiön ensimmäisen kehityskuukauden aikana • Esiintyvyys 2 -3: 1000 syntynyttä lasta kohden (vesipää mukaan lukien) • Myös perinnöllinen elementti, mutta ei ratkaiseva • Epäprogressiivinen • Esiintyy usein yhdessä vesipään kanssa

Hydrokefalia (vesipää) • Aivo-selkäydinnestettä tuotetaan aivojen kammioissa ja se kiertää niiden ja selkäytimen läpi Hydrokefalia (vesipää) • Aivo-selkäydinnestettä tuotetaan aivojen kammioissa ja se kiertää niiden ja selkäytimen läpi ennen kuin imeytyy uudestaan verenkiertoon – Jos kierto tai imeytyminen estyy, nousee kallon sisäinen paine ja kammioiden lähimmät alueet saattavat vaurioitua • Voi syntyä tapaturman, aivokasvaimen tai synnynnäisen epämuodotuman seurauksena • Hoidetaan leikkauksella tai sunttilla, joka sijoitetaan kuljettamaan neste vatsaan tai sydämeen. • 1: 500 lapsista – 90% lapsista joilla on selkärankahalkio

Vaikutukset liikuntaan • Jokaisen tapauksen yksilöllinen arviointi • Valitse sopivat lajit henkilön kiinnostuksen kohteiden, Vaikutukset liikuntaan • Jokaisen tapauksen yksilöllinen arviointi • Valitse sopivat lajit henkilön kiinnostuksen kohteiden, liikuntavamman tyypin ja viakeusasteen mukaan • Huomioi mahdolliset ääreisnäön puutteet ja lateksiallergia • Estä veren kerääntyminen jalkoihin • Suntti estää aktiviteetit, joissa on suuri fyysisen pään trauman riski

Lihasdystrofiat • Virhemuutos lihasten toimintaa säätelevissä geeneissä • Duchennen lihasdystrofia (DMD) tunnetuin – Suomessa Lihasdystrofiat • Virhemuutos lihasten toimintaa säätelevissä geeneissä • Duchennen lihasdystrofia (DMD) tunnetuin – Suomessa n. 150 sairastavaa poikalasta – Periytyvä sairaus – Oireita: lihasvelttous, jäykistymät, sydänlihasten ja ruoansulatuselinten heikkeneminen heikentyminen, hengitysvaikeudet, skolioosi, osteoporoosi, lieviä oppimisvaikeuksia, pseudohypertrofia

Progressiivisyys • Aikainen vaihe (4 -6 vuotta): vaikeuksia portaiden kiipeämisessä, kömpelö puolelta toiselle vaappuva Progressiivisyys • Aikainen vaihe (4 -6 vuotta): vaikeuksia portaiden kiipeämisessä, kömpelö puolelta toiselle vaappuva käynti, taipumus kaatua säännöllisesti • Keskivaihe (6 -10 vuotta): vaikeuksia kävelemisessä, sähköpyörätuolin käyttö ulkona • Myöhäinen vaihe (10+ vuotta) : sähköpyörätuolin käyttö sisällä/ulkona, terminaalivaihe

Kouluun liittyviä asioita • Useat kaatumiset ja ongelmat lattialta nousemisessa • Väsymys liikuttaessa yhdestä Kouluun liittyviä asioita • Useat kaatumiset ja ongelmat lattialta nousemisessa • Väsymys liikuttaessa yhdestä osasta koulua toiseen (esim. luokasta ruokasaliin) • Ongelmia wc-istuimelta nousemisessa • Kykenemättömyys kantaa lounastarjotinta • Kykenemättömyys kantaa reppua, ottaa kynä käteen • Vaikeuksia pukeutumisessa/riisuutumisessa (sis. myöhemmässä vaiheessa ortoosien kuten jalkatukien ja vartalokorsetin käsittely) • Vaikeuksia liikunnanopetukseen osallistumisessa

Lähteet • ACSM (2003) Exercise Management for Persons with Chronic Diseases and Disabilities. Human Lähteet • ACSM (2003) Exercise Management for Persons with Chronic Diseases and Disabilities. Human Kinetics. 2. painos. • Durstine L. (2002) ACSM's exercise management for persons with chronic diseases and disabilities. Human Kinetics • Goldberg, B. (1995) Sports and exercise for children with chronic health conditions. Human Kinetics. • Lockette, K. F. (1994) Title Conditioning with physical disabilities. Human Kinetics

Lähteet • Martin S. (2006) Teaching motor skills to children with Cerebral Palsy and Lähteet • Martin S. (2006) Teaching motor skills to children with Cerebral Palsy and Similar movement disorders. Woodbine House • Miller, P. D. (1995) Fitness programming and physical disability. Human Kinetics • Rintala, P. , Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012): Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. • Sherrill C. (2004) Adapted physical activity, recreation, and sport : crossdisciplinary and lifespan. London : Boston : Mc. Graw-Hill. 6. painos. • Winnick, J. P. (2000) Adapted physical education and sport. Human Kinetics