HPH verkosto vuonna 2010 Globaali verkosto johon

HPH –verkosto vuonna 2010 • Globaali verkosto, johon kuuluu jäsenyhteisöjä kaikilta mantereilta • Toiminnan keskuksena Eurooppa • Jäsenmaita 29; Australia, Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kanada, Tsekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Israel, Italia, Liettua, Pohjois-Irlanti, Norja, Puola, Venäjä, Skotlanti, Serbia, Slovakia, Etelä-Afrikka, Ruotsi, Sveitsi, Thaimaa, Taiwan ja USA • Jäsensairaaloiden määrä runsaat 700

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Varsinaiset jäsenet: • Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky • Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä • Folkhälsan Raseborg • Forssan seudun terveydenhuollon ky • Raahen seudun hyvinvointiky • Imatran kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi • Jämsän kaupungin sosiaali-ja terveystoimi • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky • Kainuun maakunta ky, Kainuun ks • Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Varsinaiset jäsenet: • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky. • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky • Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky • Satakunnan sairaanhoitopiirin ky. • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky • Ylä-Savon terveydenhuollon ky • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky • Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ky • Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Kannatusjäsenet: • Jyväskylän ammattikorkeakoulu • Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, sosiaali-ja terveysalan yksikkö • Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonlinnan koulutusyksikkö • Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö • Terveyden edistämisen keskus • Kouvolan terveyskeskus • Kotkan terveyskeskus • Haminan kaupunki • Pyhtään kunta

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry: n toiminta-ajatus Terveyden kokonaisvaltainen edistäminen on sairauksien tutkimisen ja hoitamisen ohella yksi sairaalan tehtävistä

STES –verkoston toiminnan osa-alueita • Toiminta kansainvälisessä HPH –verkostossa – henkilöstön vaihto-ohjelma – henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen (Montrealin työryhmä) • Jäsenyhteisöjen yhteishankkeet - savuton sairaala - laatustandardien mukainen toiminta - muut hankkeet • Verkostotapaamiset • Tiedottaminen - STES: n nettisivut

TAUSTATEKIJÄT EPÄTASA-ARVO NAAPURUSTO TOIMEENTULO SYRJÄYTYMINEN TALOUS DEMOKRATIA OSALLISTAVA KUNTAKEHITYS TURVATTOMUUS YMPÄRISTÖ TAIDE JA KULTTUURI KULKUYHTEYDET KOULUTUS ASUMINEN TYÖLLISYYS VAPAA-AIKA UUDISTUMINEN epäsuora ELINTAPATEKIJÄT STRESSI TUPAKOINTI DIEETTI LIIKUNTA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ SEKSUAALIKÄYTÖS suora TERVEYS JA HYVINVOINTI YKSILÖ JA YHTEISÖ

TERVEYDEN EDISTÄMINEN Prosessi, joka pyrkii lisäämään ihmisten kykyä hallita ja parantaa omaa terveydentilaansa

TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄN ODOTUKSIA • kasvava joukko kroonisesti sairaita potilaita • tuen tarve sisällöltään uudenlainen • terveydenhuoltohenkilöstö altistuu usein fyysiselle ja emotionaaliselle stressille • terveyden edistäminen osaksi terveydenhuollon laatustandardeja • Miksi? Koska terveyden edistäminen on keskeinen laatutekijä väestön terveyden ja elämänlaadun kohentamisessa

HPH: n 18 (3 x 6) päästrategiaa Strategisen suunnittelun 3 kohderyhmää: 1. Potilaat 2. Henkilökunta 3. Sairaalapiirin koko väestö

HPH: n 18 (3 x 6) päästrategiaa Toiminnan 6 päälinjaa: • Omakohtainen terveyden edistäminen • Yhteistyössä tapahtuva terveyden edistäminen • Toimintaympäristön terveellisyyden vahvistaminen • Terveyden edistäminen sairauksien hoidossa • Terveyttä edistävän elämäntavan kehittäminen • Osallistuminen koko väestön terveyden edistämiseen

HPH –standardien tarkoitus • Täydentää sairaalassa olemassa olevia laatustandardeja organisaation jatkuvan laadun parantamisen filosofian mukaisesti - täydentäminen tarpeen erityisesti potilaslähtöisyyden lisäämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi

STANDARDI 1 • terveydenhuollon organisaatiolla virallinen, kirjallinen terveyden edistämisen toimintasuunnitelma. • Suunnitelma osaksi organisaation laadunhallintajärjestelmää • Suunnitelman tavoite on parantaa terveystuloksia • Suunnitelman kohderyhminä ovat potilaat, omaiset ja sairaalan henkilökunta

STANDARDI 2 • Organisaation velvollisuus varmistaa potilaan terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja kuntoutuksen tarpeiden arviointi

STANDARDI 3 • Potilaalle on hoitopolun eri vaiheissa annettava tietoa olennaisista sairautta tai terveydentilaa koskevista tekijöistä • Organisaation on sovellettava terveyden edistämisen auttamismenetelmiä

STANDARDI 4 • Organisaation johdolla vastuu organisaation edellytyksistä kehittyä terveellisenä työympäristönä

STANDARDI 5 • jatkuvuuden ja yhteistyön vaatimus • suunnitelma muiden terveydenhuollon sektoreiden ja yhteistyötahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKY HENKILÖSTÖN TUPAKOINTI

Laajennetut sairaalapalvelut – kotisairaala Halvaus: Tuettu varhainen kotiutus – kuntoutus kotona parantunut toimintakyky parempi potilastyytyväisyys kustannuksiltaan edullinen COPD: Varhainen kotiutus –kotisairaanhoitajan tuki vähemmän ”pikapaluita” sairaalaan parempi elämän laatu Sydämen vajaatoiminta: Sairaanhoitajan kotikäynnit ja kliininen arvio parempi hoitomyöntyvyys vähemmän sairaalaan ottoja

TERVEYSKETJU? • Reisiluun kaulan murtuma – naiset alttiimpia – miksi? Miten estää? • osteoporoosi • riskipotilaat • turvavälineet – sairaalatapaturmat – ”laatuleikkaus” – kuntoutus • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

AIKUISNEUVOLATUTKIMUS • verenpaine: 39 % > 130/85 – lääkitys 48 % • • • BMI: 9 % < 22, 28 % >30! fb-gluc: 46 % > 5. 5 mmol/l kolesteroli: 66 % > 5 mmol/l vain 39 %: lla normaali luuntiheys! 14 % tupakoivia, 6 % aikaisemmin runsas alkoholinkäyttö • 13 %: lla vähäisiä muistiongelmia

Muutosvalmiusmittari lokakuussa 2004 asiakaspalautekysely • • en ole harkinnut elämäntapamuutosta 28 % harkitsen 1 -6 kk aikana 18 % suunnittelen seur. kk: n aikana 7% olen muuttanut viimeisen 6 kk aikana 47 % • kirjallista palautetta antoi puolet (n 164) ikäryhmästä, joten vähintään neljäsosa kykenee muutokseen

Yhteenveto koe- ja vertailuryhmän eroista • aikuisneuvolassa käyneet olivat parempia näköongelmien, PEF-arvon, verensokerin, liikkumisen, perussairauksien hoitotasapainon, tetanusrokotteen ja tasapainon suhteen, yksinasuminen harvinaisempaa, tietokone useammin käytössä • aikuisneuvolassa käyneet eivät olleet yhdelläkään tutkitulla osa-alueella tilastollisesti merkitsevästi huonompia kuin vertailuryhmä 3/19/2018 aktiivisuutta aikuisneuvolasta 26

TERVEYSRISKIT: – tupakointi – päihteet ja huumeet – ylipaino: epäterveellinen ravintokoostumus – liikunnan vähyys – yksinäisyys – työttömyys

Ystävät ennustavat onnistunutta ikääntymistä • niillä aikuisneuvolassa käyneillä, joilla on läheisiä ystäviä, näyttää olevan paljon voimavaroja 70 vuotiaana, p=. 011 3/19/2018 28

Merkittävät tulokset • terveyserojen kaventuminen – yksikään 65 -vuotiaana vähiten voimavaroja omaava ei romahtanut • aikuisneuvolassa käyneiden voimavarat nousivat 2. 26 verran viidessä vuodessa, p=. 000, • riskipisteet 1 pisteen verran, p=. 019

On hoidon ja kuntoutuksen rinnalla! • Terveyttä edistävä toiminta ml. mielenterveystyö ja -päihdetyö edellyttää kunnassa olevan toimivan hoitojärjestelmän • Terveyttä edistävä työ ei korvaa olemassa olevaa hoidon tarvetta, eikä se ole huonosti toimivan hoitojärjestelmän korvike

18. Kansainvälinen HPH-konferenssi 14. -16. 4. 2010 Manchester, Englanti Tackling Causes and Consequences of Inequalities in Health: Contributions of Health Services and the HPH Network

KIITOS!