Скачать презентацию Uusliberalismi koulutuspolitiikassa Uusliberalismin peruspiirteitä Uusliberalismin koulutuspoliittisia Скачать презентацию Uusliberalismi koulutuspolitiikassa Uusliberalismin peruspiirteitä Uusliberalismin koulutuspoliittisia

1d76f019ef8634d43331bbac2ca75d01.ppt

  • Количество слайдов: 29

Uusliberalismi koulutuspolitiikassa • Uusliberalismin peruspiirteitä • Uusliberalismin koulutuspoliittisia ulottuvuuksia ja seurauksia • Uusliberalismi korkeakoulupolitiikassa Uusliberalismi koulutuspolitiikassa • Uusliberalismin peruspiirteitä • Uusliberalismin koulutuspoliittisia ulottuvuuksia ja seurauksia • Uusliberalismi korkeakoulupolitiikassa ja uudistuksessa • Kansallinen strategia, innovaatiopolitiikka ja vaatimukset yliopistoille • Konkreettisia seurauksia yliopistoissa

Enter neoliberalism • ”I think we've been through a period where too many people Enter neoliberalism • ”I think we've been through a period where too many people have been given to understand that if they have a problem, it's the government's job to cope with it. 'I have a problem, I'll get a grant. ' 'I'm homeless, the government must house me. ' They're casting their problem on society. And, you know, there is no such thing as society. There are individual men and women, and there are families. And no government can do anything except through people, and people must look to themselves first. ” M. Thatcher, Women's Own magazine, (31. 10. 1987) http: //briandeer. com/social/thatcher-society. htm

Uusliberalismin lähtökohdat • Vapaat markkinat • Vapaa kauppa • Vapaat yksilöt ja yhteenliittymisen muodot Uusliberalismin lähtökohdat • Vapaat markkinat • Vapaa kauppa • Vapaat yksilöt ja yhteenliittymisen muodot • → Valtion puuttuminen ei ole toivottavaa, koska se (1) häiritsee markkinamekanismeja, (2) rajoittaa yksilöiden, yhteenliittymien ja yritysten vapautta, (3) ei kykene tulkitsemaan riittävän nopeasti ja oikein markkinasignaaleja, (4) ei ole neutraalia vaan ideologisten intressien, poliittisen pelin ja painostusryhmien dominoimaa.

Seuraa: • Sääntelyn purkamista • Verotuksen keventämistä • Valtion vetäytymistä palvelutoiminnassa • Yksityistämistä • Seuraa: • Sääntelyn purkamista • Verotuksen keventämistä • Valtion vetäytymistä palvelutoiminnassa • Yksityistämistä • Ulkoistamista • Kansainvälisessä vertailussa valtioiden hallintapolitiikkojen yhdenmukaistumista • Kv. toimijoiden vaikutusvallan kasvua • Mutta myös valtioiden, kansallisten toimijoiden ja kansantalouksien välistä kilpailua, koska kansallisvaltio on säilyttänyt ideologisen voimansa ja käytännöllisen merkityksensä

Avainsanoja ”markkinat”, ”valinnanvapaus”, ”vaihtoehdot”, ”yksilöllisyys”, ”kilpailu”, ”joustavuus”, ”omaehtoisuus”, ”yrittäminen”, ”yrittäjyys”, ”luovuus”, ”innovatiivisuus”, ”innovaatiot” Avainsanoja ”markkinat”, ”valinnanvapaus”, ”vaihtoehdot”, ”yksilöllisyys”, ”kilpailu”, ”joustavuus”, ”omaehtoisuus”, ”yrittäminen”, ”yrittäjyys”, ”luovuus”, ”innovatiivisuus”, ”innovaatiot”

Kansainvälisen koulutuspolitiikan ”uusi konsensus” (Carter & O’Neill 1995) (1) Koulutuksen, työllisyyden, kaupan ja tuottavuuden Kansainvälisen koulutuspolitiikan ”uusi konsensus” (Carter & O’Neill 1995) (1) Koulutuksen, työllisyyden, kaupan ja tuottavuuden yhteyksiä on tiivistettävä, jotta kansallista taloutta voidaan parantaa. (2) Opiskelun tuloksien punninnassa on korostettava työssä tarvittavien taitojen ja kompetenssien asemaa. (3) Opetussuunnitelmasisältöjen ja niiden arvioinnin suoraa kontrollia on lujitettava. (4) Hallitusten koulutuskustannuksia on vähennettävä. (5) Yhteisön jäseniä on yllytettävä osallistumaan koulutukseen ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon ja näin luotava markkinavalintojen kautta painetta koulutukseen.

Uuden koulutuspolitiikan elementit (Ball, 1998) (1) Uusliberalismi (markkinoiden logiikka) (2) Uusi institutionaalinen talous, jonka Uuden koulutuspolitiikan elementit (Ball, 1998) (1) Uusliberalismi (markkinoiden logiikka) (2) Uusi institutionaalinen talous, jonka keskiössä ajatus rationaalisesti valitsevista toimijoista (3) Suorituspainotteisuus (performativity) (4) Julkisen valinnan teorian (public choice theory) hyväksyminen (yksilöt ja organisaatiot nähdään paitsi taloudellisissa myös poliittisissa valinnoissaan itsekkäinä ja rationaalisina etunsa maksimoijina) (5) Uusi managerialismi, jonka avulla julkiselle sektorille sisäänkuljetetaan liikkeenjohdon toimintakäytäntöjä ja ”erinomaisuuden kulttia” laadunmittausjärjestelmineen

OECD (1995): Julkisen sektorin johtamisen uudistaminen OECD-maissa Julkisen johtamisen ”uusi paradigma”: - Keskitytään tarkemmin OECD (1995): Julkisen sektorin johtamisen uudistaminen OECD-maissa Julkisen johtamisen ”uusi paradigma”: - Keskitytään tarkemmin tuloksiin, etenkin tehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja palvelun laatuun - Hyvin keskusjohtoiset, hierarkkiset organisaatiorakenteet pyritään korvaamaan hajautetulla johtamisympäristöllä, jolloin voimavarojen kohdentamista ja palveluiden jakamista koskevat päätökset tehdään lähempänä varsinaista toimintaa, ja näin luodaan tilaa asiakkaiden ja muiden sidosryhmien palautteelle - Tulkitaan joustavuutta ja eri vaihtoehtoja siihen, että julkiset varat ja säännöstely kohdennetaan uudelleen, jotta voidaan tuottaa yhä kannattavampaa politiikkaa

jatkuu - Keskitytään enemmän niiden palveluiden tehokkuuteen, joita julkinen sektori suoraan tuottaa, eli perustetaan jatkuu - Keskitytään enemmän niiden palveluiden tehokkuuteen, joita julkinen sektori suoraan tuottaa, eli perustetaan selkeät tehokkuus- ja tulostavoitteet ja luodaan kilpailukykyinen ympäristö sekä julkisen sektorin organisaatioiden sisällä että niiden välillä - Vahvistetaan keskusvaltaista strategista kapasiteettia ohjata kehitystä, ja luoda mahdollisuuksia joustavasti, automaattisesti ja vähin kustannuksin vastata ulkoisiin muutoksiin ja erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin - Keskeisenä hahmona manageri (ammattijohtaja, jolla johtamisen käytännön on oltava hallussa, mutta toimialan substanssin ei tarvitse olla): tavoitteena on ”rohkaista managereita keskittymään tuloksiin, tuottamalla tulosta joustavasti ja autonomisesti sekä taloudellisten että inhimillisten resurssien avulla”

Ball (2001): ”Yhdessä markkinamuotoisuus, liikkeenjohto ja suoritusperusteisuus vaikuttavat rooleihin ja ihmistenvälisiin suhteisiin sekä vertikaalisesti Ball (2001): ”Yhdessä markkinamuotoisuus, liikkeenjohto ja suoritusperusteisuus vaikuttavat rooleihin ja ihmistenvälisiin suhteisiin sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Kouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa tämä näkyy siten, että. . . (a) Työhön liittyvä stressi ja emotionaaliset paineet kasvavat. (b) Työn tahti ja intensiivisyys kasvavat (c) Sosiaaliset suhteet muuttuvat. On todisteita, että kilpailu opettajien ja laitosten välillä kovenee. ’Professionaaliset suhteet muuttuvat yksilöllisiksi kun yhteisön mahdollisuudet ammatilliseen keskusteluun vähenevät’ (Seddon 2000) (d) Paperityön määrä kasvaa ja järjestelmän ylläpito ja raporttien laadinta vaatii yhä enemmän työtä. (e) Opettajien työn ja tuloksien tarkastukset lisääntyvät. (f) Kehittyy kuilu päätöksentekijöiden ja opettajien välille. Arvot, tarkoitukset ja perspektiivit ovat erilaiset. ”

Kansallisen koulutuspolitiikan loppu ”Kansallisen koulutuspolitiikan loppu”, Risto Rinne (Koulutuksen lumo. Retoriikka, politiikka ja arviointi, Kansallisen koulutuspolitiikan loppu ”Kansallisen koulutuspolitiikan loppu”, Risto Rinne (Koulutuksen lumo. Retoriikka, politiikka ja arviointi, toim. Risto Honkonen, TUP 2002): ”Jos kysytään onko maamme koulutuspolitiikan muutosta pidettävä ensisijaisesti suomalaisena sinipuna- tai sateenkaarihallitusten vastauksena johonkin suomalaisen koulutusjärjestelmän ongelmiin, vai onko se pikemminkin kansainvälisten koulutusideologioiden soveltamista suomalaiseen kontekstiin, on kyse epäilemättä jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Kyse ei selvästikään ole minkään ajankohtaisten ja konkreettisesti osoitettujen kansallisten ongelmien korjaamisesta, jotka suomalaiset uuden politiikan opetusministerit olisivat itse esiin diagnostisoineet ja niihin aivan itse korjauslääkkeet keksineet. ”

Uuslib. korkeakoulupolitiikassa • Uusliberalistisiksi kuvattavia tendenssejä on esiintynyt suomalaisessakin korkeakoulutuspolitiikassa jo kauan. Käytännössä kuitenkin Uuslib. korkeakoulupolitiikassa • Uusliberalistisiksi kuvattavia tendenssejä on esiintynyt suomalaisessakin korkeakoulutuspolitiikassa jo kauan. Käytännössä kuitenkin vasta nyt uusi yliopistolaki antaa vahvoja keinoja ja mahdollisuuksia niiden pistämiseksi käytäntöön. • Koulutuspoliittisessa puheessa ja asiakirjoissa uusliberalistinen, tulosohjattu ”yritysyliopisto” on elänyt ainakin 1980 -luvun loppupuolelta lähtien. • Seuraavassa koulutuspolitiikan tutkijoiden O. Kivisen, R. Rinteen ja K. Ketosen tiivistelmä suomalaisista korkeakouludoktriineista 1900 -luvulla (teoksessa Yliopiston huomen, 1993).

”Kansallinen strategia” → innovaatiopolitiikka → yliopistot Hallituksen iltakoulun muistio yliopistouudistuksesta (11/2007): ”Yliopistojen merkitys talouden ”Kansallinen strategia” → innovaatiopolitiikka → yliopistot Hallituksen iltakoulun muistio yliopistouudistuksesta (11/2007): ”Yliopistojen merkitys talouden ja hyvinvoinnin kasvulle on noussut aivan uudenlaiseen asemaan. Globalisaatio aiheuttaa työn uudelleen jakautumista valtioiden kesken. Hallituksen keskeinen tavoite on kehittää Suomesta maailman paras innovaatiojärjestelmä. Yliopistot ovat tärkein osa julkista innovaatiojärjestelmää. ”

Innovaatiopuhe Tiede- ja teknologianeuvoston v. 2003 linjaraportin punaisena lankana ajatus kehittää 2000 -luvun alun Innovaatiopuhe Tiede- ja teknologianeuvoston v. 2003 linjaraportin punaisena lankana ajatus kehittää 2000 -luvun alun ”kansallinen strategia”: ” 1990 -luvun tärkeimpiä opetuksia on, että onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa on niin yritysten kuin yhteiskuntien menestystekijä. ” → Ajatus kehittyy sittemmin kansalliseksi innovaatiostrategiaksi ”kansallisen strategian” ytimenä Raportissa termejä (johdannaisineen): - innovaatio 254 kertaa - tiede hieman yli 100 (joista n. puolet neuvoston nimessä) - tieto alle 200 kertaa

Tätä ennen innovaatio-termistö on esiintynyt lähinnä teknologiapolitiikan kehyksessä. → Käytännössä onkin käynyt niin, että Tätä ennen innovaatio-termistö on esiintynyt lähinnä teknologiapolitiikan kehyksessä. → Käytännössä onkin käynyt niin, että aiemmin lähinnä vain teknologiapolitiikkaan liitetyt sanastot ja aatteet ovat levinneet kaikkialle koulutus-, tiede- ja yhteiskuntapolitiikkaan. Esim. Vanhasen II: n ohjelmassa ”innovaatiot” 27 kertaa. Vanhasen I: n vain viidesti ja vain teknologiapolitiikkaan viitaten. (”Sivistys” puolestaan 7 kertaa. ) ”Innovaatiolla tarkoitetaan hyödynnettyä osaamislähtöistä kilpailuetua. ” (Hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko, 2008; perustuu kansallisen innovaatiostrategian prosessiin: http: //www. innovaatiostrategia. fi/)

Innovaatiopoliittinen selonteko (2008): ”Suomelle kriittisiin systeemisiin haasteisiin vastaaminen ja kokeilevaksi yhteiskunnaksi kehittyminen edellyttää sitä, Innovaatiopoliittinen selonteko (2008): ”Suomelle kriittisiin systeemisiin haasteisiin vastaaminen ja kokeilevaksi yhteiskunnaksi kehittyminen edellyttää sitä, että valtionhallintoa johdetaan määrätietoisesti ja strategialähtöisesti konsernina. Hallitusohjelman tulee olla entistä selvemmin toimintaa ja kehittämistä suuntaava strategia, joka korostaa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä systeemisiä uudistustarpeita. ” ”Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen innovaatiojärjestelmä on ollut hyvin toimiva, yksi maailman parhaista. Edelläkävijyys edellyttää kuitenkin uudistumista, sillä kilpailu innovaatiotoiminnan maailmanlaajuisessa, avoimessa toimintaympäristössä kiristyy jatkuvasti. ”

”Korkeakoulut ovat julkisen tutkimusjärjestelmän keskiössä. Korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja vahvistetaan ja korkeakouluverkkoa tiivistetään nykyistä ”Korkeakoulut ovat julkisen tutkimusjärjestelmän keskiössä. Korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja vahvistetaan ja korkeakouluverkkoa tiivistetään nykyistä vahvempien ja laadukkaampien korkeakouluyksiköiden kehittämiseksi. Yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa laajennetaan. Yliopistolain uudistus antaa yliopistoille aiempaa paremmat mahdollisuudet harjoittaa nykyaikaista henkilöstöpolitiikkaa, parantaa opetus- ja tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa luovia ja innovatiivisia tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Itsenäisemmillä yliopistoilla on edellytykset menestyä myös kansainvälisessä toiminnassa. ”

”Tutkijankoulutusta uudistetaan niin, että koulutus on sekä tutkijakouluissa että muilla järjestelyillä toteutettuna nykyistä suunnitelmallisempaa. ”Tutkijankoulutusta uudistetaan niin, että koulutus on sekä tutkijakouluissa että muilla järjestelyillä toteutettuna nykyistä suunnitelmallisempaa. Tutkijankoulutuksen tuottama osaaminen kattaa vastaisuudessa asiasisältöjen lisäksi myös muut työelämän kannalta keskeiset taidot. …Tutkijanura saa akateemista uraa laajemman määritelmän. ” [”Rajattomassa toimintaympäristössä tapahtuva, uudistuva ja laaja-alaistuva innovaatiotoiminta edellyttää teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiostrategian rinnalla valmistellaan vuoden 2009 alkuun mennessä esitys kansalliseksi teollis- ja tekijänoikeusstrategiaksi (IP-strategia). ”]

”Laaja-alaisen innovaatiopoliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan alan keskeisistä vaikuttajatahoista muodostettu asiantuntijaelin, tutkimus- ja innovaationeuvosto. Neuvoston ”Laaja-alaisen innovaatiopoliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan alan keskeisistä vaikuttajatahoista muodostettu asiantuntijaelin, tutkimus- ja innovaationeuvosto. Neuvoston tulee hoitaa tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan seurantaan, arviointiin, suuntaamiseen ja yhteensovittamiseen liittyviä tehtäviä neuvoa-antavassa ja valmistelevassa roolissa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tukena. ” Tutkimus- ja innovaationeuvoston kokoonpano:

Pääministeri Matti Vanhanen (pj), opetusministeri Henna Virkkunen & elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (varapjt) Ministerijäsenet: valtiovarainministeri Pääministeri Matti Vanhanen (pj), opetusministeri Henna Virkkunen & elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (varapjt) Ministerijäsenet: valtiovarainministeri Jyrki Katainen, maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, työministeri Tarja Cronberg, peruspalveluministeri Paula Risikko, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin Valtioneuvoston määräämät jäsenet: toimitusjohtaja Olli. Pekka Kallasvuo (Nokia Group), pääjohtaja Erkki Leppävuori (VTT), pääjohtaja Marja Makarow (Euroopan tiedesäätiö), pääjohtaja Markku Mattila (SA), toimitusjohtaja Pekka Mattila (Finnzymes Oy), elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki (SAK), pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara (Tekes), rehtori Marja. Liisa Tenhunen (Keski-Pohjanmaan AMK), professori Päivi Törmä (TKK), rehtori Keijo Virtanen (TY)

Kansallisen innovaatiostrategian ohjausryhmä: Puheenjohtaja: Esko Aho, yliasiamies, Sitra Jäsenet: Petri Peltonen (TEM), Sakari Karjalainen Kansallisen innovaatiostrategian ohjausryhmä: Puheenjohtaja: Esko Aho, yliasiamies, Sitra Jäsenet: Petri Peltonen (TEM), Sakari Karjalainen (OPM), Juha Teperi (STM), Pirjo Harjunen-Rosenholm (TEM) Riikka Heikinheimo (Tekes) Anne Stenros, muotoilujohtaja, Kone Oyj Erkki Ormala, teknologiajohtaja, Nokia Group Oyj Kaija Pöysti, partneri, Blue White Venture Anne Brunila, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry Timo Kekkonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Pekka Neittaanmäki, professori, Jyväskylän yliopisto Jarl-Thure Eriksson, rehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Merja Strengell, hallituksen puheenjohtaja, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Globaalin taloudellisen ympäristön arvaamattomuus ja myrskyisyys → Perinteisen kansallisen koulutuspolitiikan ja valtiollisen suunnittelun & Globaalin taloudellisen ympäristön arvaamattomuus ja myrskyisyys → Perinteisen kansallisen koulutuspolitiikan ja valtiollisen suunnittelun & ennakko-ohjauksen haaksirikko → Yliopistot laitetaan ”kellumaan” tutkimus-, innovaatio- ja koulutusmarkkinoille → Tulosarviointi ja -ohjaus ratkaisevat, kenen katsotaan menestyneen ja keitä palkitaan

Uusliberalismi suomalaisessa yliopistouudistuksessa Ulottuvuuksia: - työelämän ja koulutuksen tarkempi keskinäinen vastaavuus - innovaatiopuhe ja Uusliberalismi suomalaisessa yliopistouudistuksessa Ulottuvuuksia: - työelämän ja koulutuksen tarkempi keskinäinen vastaavuus - innovaatiopuhe ja -painotus - ulkoisen rahoituksen aktiivisen hankkimisen vaade - koulutuksen kaupallistaminen ja maksullistaminen - lyhyemmät opiskeluajat - tulosarviointi ja -ohjaus

Käytännön seurauksia yliopiston sisällä: - voimavarojen rationalisointi ja kohdentaminen (aiempaa tiukempi koulutusaloittainen tarveharkinta yliopistojen Käytännön seurauksia yliopiston sisällä: - voimavarojen rationalisointi ja kohdentaminen (aiempaa tiukempi koulutusaloittainen tarveharkinta yliopistojen ulkopuolelta) - hallinnon muuttaminen siten, että koulutusohjelma-, laitos- ja tiedekuntatasojen autonomia vähenee - tulosarvioinnin ja -ohjauksen heijastuminen työn arviointiin, dokumentointi- ja kirjaamisvelvoitteisiin - tutkintojen virtaviivaistaminen, myös vapaan sivuaineoikeuden asettuminen uhanalaiseksi

Yhteinen vene? (henkilökunta, opiskelijat, hallinto, opettajat, tutkijat ym. ? ) → Pelastusvenedilemma: pitääkö jotain Yhteinen vene? (henkilökunta, opiskelijat, hallinto, opettajat, tutkijat ym. ? ) → Pelastusvenedilemma: pitääkö jotain heittää laidan yli, jotta pysytään pinnalla? (Jokin toimijaryhmä päätöksenteosta? Joitain laitoksia/oppiaineita? Joitain arvoja? Tieteellinen autonomia? Laaja-alaiset ja yleissivistävät opinnot? Tutkimuksen vapaus, autonomisuus ja anarkistisuus? Oppiaineet? Oppiaine/ laitos/ tiedekuntatason itsemäärääminen? Yhteiskuntakriittisyys? ) → Jos olemme (todella, ei vain puheissa) yhteisessä laivassa, miten ja mihin sitä ohjataan, mitä säilytetään ja mitä pudotetaan, ja millä tavoin yliopisto selviää lisääntyvien valtiollisten vaatimusten sekä kiristyvän tulosohjauksen kanssa?

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008– 2012 (OPM 2008) ”Korkeakoulujen kanssa sovitaan tarvittavista kehittämistoimista niin, Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008– 2012 (OPM 2008) ”Korkeakoulujen kanssa sovitaan tarvittavista kehittämistoimista niin, että uudet korkeakoulurakenteet ovat käytössä pääosin vuoteen 2012 mennessä. Kehittämisvastuu on korkeakouluilla, mutta opetusministeriö kehittää seurantakriteereitä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja ottaa saavutetut tulokset huomioon korkeakoulujen rahoituksessa. ” ”Tavoite- ja tulosneuvottelujen raportoinnin lisäksi kehitystä seurataan erilaisin indikaattorein ja toteumatietoja käytetään korkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen yhtenä perusteena. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimet ja niiden vaikutukset arvioidaan. ”

”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulos- ja tavoiteneuvotteluissa korkeakoulujen toimintaa tarkastellaan käyttäen kriteereinä mm. vetovoimaisuutta, läpäisyä, ”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulos- ja tavoiteneuvotteluissa korkeakoulujen toimintaa tarkastellaan käyttäen kriteereinä mm. vetovoimaisuutta, läpäisyä, tutkintoaikoja, tieteellistä julkaisutoimintaa, resurssien tehokasta käyttöä ja tutkinnon suorittaneiden työllistymistä sekä elinikäisen oppimisen toteutumista. ” ”Tutkimuksen osalta tavoitteena on vahvistaa profiloitumista ja painoaloja siten, että yliopistoilla on paremmat edellytykset kilpailla kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Yliopistot sitoutuvat painoalojensa kehittämiseen sisäisessä rahanjaossaan. ”

Ehdotuksia Tampereen yliopiston strategian uudistamiseksi (Ta. Y, taustaraportti, 2. 2. ) ”Poliittinen ohjaus lisääntyy, Ehdotuksia Tampereen yliopiston strategian uudistamiseksi (Ta. Y, taustaraportti, 2. 2. ) ”Poliittinen ohjaus lisääntyy, ja suhteiden merkitys kasvaa. Valtionohjaus muuttuu siten, että vaikka yliopiston sisäinen autonomia lisääntyy, valtio lisää strategista ohjausta ja seurantaa. Arvioinnit ja tehokkuuden ja tulosten mittaaminen lisääntyvät. Valtio rahoittaa perusvoimavaroin koulutustehtävän, mutta tutkimuksen kasvuun ja kehittämiseen yliopiston on hankittava muuta kuin valtionrahoitusta. Yliopistoa arvioidaan yhä enemmän osana kansallista koulutusjärjestelmää. ” ”Kilpailu rahoituksesta, opiskelijoista, henkilökunnasta ja maineesta kiihtyy. ”